– Fundamentit rahapolitiikan taustalla ovat samat kuin 2010-luvulla ja sen jälkeen, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju Verkkouutisten haastattelussa.
Kangasharjun mukaan paluu nollakorkojen aikaan ei ole mahdotonta. Taloustieteilijä Juha Tervala jakaa Kangasharjun näkemyksen.
– Mikään ei ole länsimaissa muuttunut parissa vuodessa. Väestö ikääntyy ja ihmiset elävät edelleen pidempään. Ikääntyneelle väestölle on kertynyt myös paljon säästöjä, Tervala sanoo VU:lle.
– Teknologinen kehitys on hidastunut 2000-luvulla suhteessa sitä edeltävään aikaan. Se tarkoittaa sitä, että investointikohteista on pulaa. Suuremmat säästöt ja vähentyneet investointikohteet johtavat siihen, että rahan hinta eli korko on huomattavasti matalampi kuin se on aiemmin ollut.
Aki Kangasharju sanoo, että trendi on ollut pitkä. Kehitys on ollut samanlainen jo 1300-luvulta lähtien. Korkeat korot näkyvät pidemmässä juoksussa vain yksittäisinä korkopiikkeinä.
– Sodat ja erilaiset kriisit ovat hetkellisesti kääntäneet trendiä. Mutta korot ovat kuitenkin aina palanneet laskevalle uralle, Kangasharju sanoo.
– Vladimir Putinin sota Ukrainassa ja korona ovat edellisiä shokkeja pienempiä. Siksi uskon, että taustalla oleva vanha trendi jatkaa alaspäin menoaan.
Jua Tervalan tarkasteluväli ei yllä aivan yhtä pitkälle kuin Kangasharjun vuosisatainen tarkastelujakso. Mutta hän allekirjoittaa sen, että trendi on olemassa.
– 1980-luvun alusta lähtien länsimaiden korot ovat tulleet pikku hiljaa trendinomaisesti alaspäin. Inflaatio on hidastunut ja taloutta tasapainottavat reaalikorot ovat laskeneet, Tervala sanoo.
– Trendiin tuli pienen pieni muutos parina viime vuonna. Inflaatio oli todella nopeaa ja keskuspankit reagoivat nostamalla korkoa. Mutta inflaatio oli vain väliaikaista ja kun se alkaa laskea kohti kahden prosentin tavoitetta, niin korotkin laskevat vääjäämättömästi matalammalle tasolle.
Puhkeaako yhden prosentin raja jo ensi vuonna?
Vuosi sitten samaan aikaan moni oli eri mieltä Aki Kangasharjun ja Juha Tervalan kanssa. Talouden asiantuntijoilta kuultiin, että korkeampi korkotaso olisi uusi normaali.
– Keskustelussa unohdettiin, että mitkä ovat pitkäaikaiset tekijät matalien korkojen taustalla oli. Pitkä matalan inflaation aika hämärsi kuvaa. Luultiin, että inflaatio on pidempää korkeampaa, vaikka se oli väliaikaista, Tervala sanoo.
– Nyt olemme palaamassa normaaliin. Kysymys on vain se, että mikä on uusi normaali.
Hänen mukaansa Yhdysvaltain keskuspankki Fedin viesti on ollut selkeä. Fed on viestinyt pääjohtaja Jerome Powellin suulla, että rahapolitiikka on ollut tarpeeksi pitkään riittävän kireää.
Mikä on uusi normaali? Aki Kangasharju uskoo, että paluu uuteen normaaliin voi olla nopeakin.
– Luulen, että ensi vuoden lopulla korot ovat kahden prosentin tuntumassa. Korot voivat tulla nopeastikin alas, jos Yhdysvallat ajautuu taantumaan. Euroopan kasvukaan ei näytä kovin kummoiselta, joten korkoyllätys voi olla mahdollinen hyvin nopeallakin aikavälillä, Kangasharju sanoo.
Tervala uskoo, että kehitys on samansuuntaista. Hänen mukaansa on mielenkiintoista nähdä, että milloin EKP viestii kireän rahapolitiikan ajan olevan ohi.
Vastaavaa viestiä Euroopan keskuspankki, EKP:n ei ole antanut. Vaikka korkoja laskettiin tällä viikolla toistamiseen tänä vuonna, niin EKP korosti pääjohtajansa Christine Lagarde suulla sen rahapolitiikan pysyvän yhäkin kireänä. EKP uskoo inflaation laskevan kahteen prosenttiin vuoden 2025 aikana. Se ohjaa koronlaskuja.
Tervala ja Kangasharju jakavat saman näkemyksen siitä, että EKP reagoi inflaation nousuun hitaasti. Muutoin keskuspankin toiminnassa ei ole kritisoitavaa.
– Suomen kannalta katsoen korkotaso on ollut liian tiukkaa, mutta toisaalta rahapolitiikka ei ole syössyt euroaluetta syvään taantumaan, Tervala sanoo.
– Rahapolitiikka on aina helppo kritisoida. Voisin kuitenkin sanoa, että EKP:n rahapolitiikka on ollut oikeansuuntaista.
– Suuressa kuvassa EKP on oikeilla linjoilla. Kysymys on enemmänkin pienistä nyansseista, mutta niistä en ala moittimaan keskuspankin toimintaa, Kangasharju sanoo.