Lapsia syntyy Suomessa vähemmän kuin koskaan aiemmin. Selkeästi Pohjoismaiden matalin kokonaishedelmällisyys haastaa hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyyden monella tapaa. On viisasta tavoitella sitä, että perheet voisivat saada toiveissaan olevan lapsimäärän.
Syntyvyydestä käytävä keskustelu osoittaa, ettei asiaan ole yksinkertaisia ratkaisuja. Lapsien syntymistä ei pitäisi ainakaan vaikeuttaa, kuten Sanna Marinin (sd.) hallitus teki poistaessaan hedelmöitymishoidoista Kela-korvauksen. Kyseessä oli ideologinen valinta, joka heikensi monen tahattomasti lapsettoman mahdollisuuksia toteuttaa lapsitoiveensa.
Kela-korvauksen poistaminen nosti yksityisellä klinikalla käyvän hedelmöityshoitojen maksuja. Osalla perheistä leikkaus johti lapsihaaveista luopumiseen. Korvauksen poisto on omiaan pidentämään julkisen terveydenhuollon hedelmöityshoidon jonoja, jolloin yhä harvempi saa hoitoja ja yhä useampi rajataan hoitojen ulkopuolelle. Hoidon odottaminen on erityisen raskasta, koska hoitoon pääsyssä on tiukat ikärajat. Hedelmöityshoitojen korvausten lakkauttaminen heikensi erityisesti 40 vuotta täyttäneiden naisten, joilla on peruste hedelmöityshoitoihin, mahdollisuuksia saada lapsi.
Hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on tukenut lapsitoiveen toteutumista erityisesti niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Se on mahdollista vain osalle lasta toivovista.
Monelle lapsesta haaveilevalle on lämpimästi tervetullut uutinen eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys, jolla Kela-korvaukset palautetaan käyttöön laajuudeltaan sellaisina kuin ne olivat vuoden 2022 loppuun ennen Marinin hallituksen lakkautuspäätöstä. Uutta on se, että korvaustaso nostetaan 40 prosenttiin. Aiemmin korvausprosentti oli noin 12,8. Nyt tehtävä korotus on tuntuva ja tärkeä tuki hoitoa tarvitseville.
Korvauksen palauttamisen tavoitteena on auttaa tahattomasta lapsettomuudesta kärsiviä, parantaa hedelmöityshoitojen saatavuutta sekä edistää syntyvyyttä. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.
Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Se on monelle yksi aikuiselämän suurimmista suruista. Hedelmöityshoidot ovat tulleet yhä tärkeämmiksi keinoiksi saada lapsi. Hedelmöityshoitojen avulla syntyi vuonna 2022 noin 2570 lasta, mikä on 5,9 prosenttia kaikista syntyneistä vauvoista.
On tärkeää yhtä lailla arvioida, tarjotaanko Suomessa tarpeeksi hedelmöityshoitoja julkisessa terveydenhuollossa. Suomessa on aloitettuja hedelmöityshoitoja väestöön suhteutettuna vähiten Pohjoismaissa. Nyt monella jää lapsitoive toteutumatta.
Hedelmöityshoitojen Kela-korvausten palauttaminen on perheystävällinen ja konkreettinen teko lapsihaaveiden toteutumisen puolesta. Hedelmöityshoitojen korvattavuuden palautus on osa hallitusneuvotteluissa sopimaamme linjaa, jossa Kela-korvauksia nostetaan ja uudistetaan. Koko oppositio on raivoisasti kritisoinut ja vastustanut Kela-korvauksen kehittämistä.
Ennen joulua eduskunnassa käydyissä äänestyksissä näemme, antavatko nykyiset oppositiopuolueet tukensa hedelmöityshoidon Kela-korvaukselle vai äänestävätkö he esitystä vastaan. Silloin selviää, onko vasemmistovihreiden puolueiden ideologinen vastenmielisyys Kela-korvausta kohtaan yhä suurempi kuin ymmärrys perheiden lapsitoiveille.
