Maakuntaveroa kuopataan käytännössä jo hallituksessa, vaikka poliittista päätöstä asiasta ei ole tehty. Selkeää tukea verolle löytyy enää vihreistä ja vasemmistoliitosta, ilmeni Verkkouutisten kyselyssä kahdeksan suurimman eduskuntapuolueen ryhmäjohtajille.
Toimivan veromallin löytymiseen ei monessa hallituspuolueessa niin ikään uskota. Silti kukaan hallituspuolueiden ryhmäjohtajista ei ole valmis torppaamaan käynnissä olevaa virkamiesvalmistelua maakuntaveron käyttöön ottamiseksi .
Verkkouutiset kysyi sähköpostitse ryhmäjohtajilta:
1. Kannatatteko maakuntaveroa? Jos, milloin vero tulisi ottaa käyttöön?
2. Uskotteko siihen, että maakuntaveron toteuttamiseksi olisi löydettävissä toimiva malli?
3. Kannatatteko sitä, että käynnissä oleva valmistelutyö maakuntaveron käyttöön ottamiseksi toistaiseksi jatkuu?
Maakuntaveron kannattajat löytyvät vasemmistoliitosta ja vihreistä.
– Kyllä. Valmistelun mahdollistamalla aikataululla, vastaa ryhmäjohtaja Jussi Saramo (vas.) ensimmäiseen kysymykseen.
– Kyllä. Syksyllä 2020 sovitusti tavoiteajankohta käyttöönotolle olisi viimeistään vuosi 2026, vihreiden ryhmäjohtaja Atte Harjanne katsoo viitaten hallituksen sote-ministerityöryhmän voimassa oleviin linjauksiin.
Keskustasta ja SDP:stä maakuntaveroon suhtaudutaan kielteisesti.
–En. Niin kauan kun toteuttamiskelpoista mallia ei ole luvassa, ei maakuntaveroa voi tukea, vastaa SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman.
Keskustan ryhmäjohtaja Juha Pylväs viittaa veroa selvittäneeseen parlamentaariseen komiteaan, joka ei maaliskuussa 2021 valmistuneessa mietinnössään kannattanut maakuntaveron käyttöönottoa. Maakuntaverokomitean mukaan pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien siirtäminen hyvinvointialueille ei vielä luo perustetta maakuntaverolle.
– Veron käyttöönotto johtaisi tässä tilanteessa hyvinvointialueiden välisten taloudellisten erojen ja alueellisen verorasituksen kasvuun, joka ei keskustalle käy, Pylväs katsoo.
RKP:stä korostetaan myös parlamentaarisen maakuntaverokomitean esiin nostamia haasteita, jotka tulisi punnita tarkkaan:
– On rahoitusratkaisu mikä tahansa, niin RKP:lle on keskeistä, että kokonaisveroaste ei nouse. Tällä hetkellä näköpiirissä ei ole toteuttamiskelpoista maakuntaveroratkaisua, joten käyttöönottoon on mahdoton ottaa kantaa, summaa ryhmäjohtaja Anders Adlercreutz.
Oppositiopuolueiden kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ryhmäjohtajat tyrmäävät maakuntaveron.
– En kannata. Maakuntaveron käyttöönotto johtaisi kokonaisveroasteen kasvamiseen. Kolmannen verotusportaan syntyminen valtio- ja kuntatason lisäksi pahentaisi alueiden epätasa-arvoisuutta, vastaa Ville Tavio (ps.).
Kokoomuksen Kai Mykkänen katsoo maakuntaveron johtavan työn verotuksen kiristämiseen ja viittaa myös maakuntaverokomitean näkemyksiin, joiden mukaan maakuntaveron käyttönotto loisi kiristyspainetta nimenomaan ansiotuloverotukseen.
– En kannata maakuntaveromallia, joka väistämättä johtaisi kokonaisveroasteen nousuun ja maakuntien taloudelliseen eriytymiseen, jota pitäisi paikata monimutkaisella tasausjärjestelmällä. Mitä enemmän verottajia, sitä enemmän veroja, katsoo Päivi Räsänen (kd.).
”Sellaista ei ole näköpiirissä”
Mitä tulee kysymykseen toimivan maakuntaveromallin löytymisestä, niin vasemmistoliitosta kuin vihreistäkin muistutetaan suuren osan ekonomisteistakin liputtaneen maakuntaverolle. Kun viimeksi maaliskuussa asiasta kysyttiin Ekonomistikoneessa, neljä kymmenestä puolsi maakuntaveroa ja kolmannes vastusti.
– Esimerkiksi maakuntaverokomiteassa käsitelty kahden prosentin malli tasauksella on toimiva. Maakuntaverohan ei tule muiden verojen lisäksi vaan niiden tilalle, jolloin maakunnat saavat pitää hieman suuremman osuuden alueeltaan kerätyistä veroista. Myös ekonomisteissa verolla on enemmän kannatusta kuin vastustusta, katsoo Saramo.
Maakuntaverokomitean mietinnön johtopäätöksissä katsotaan, että kahden prosentin maakuntavero olisi ”vähiten ongelmallinen”, vaikka siihenkin liittyisi merkittäviä ongelmia rahoituksen riittävyyden ja alueellisen yhdenvertaisuuden osalta.
Vihreissä toimivaan maakuntaveromalliin uskotaan:
– Kyllä. Hyvinvointialueiden osittainen rahoittaminen omilla verovaroilla olisi kannustin tehokkuuteen ja vahvistaisi demokratiaa ja alueiden itsehallintoa. Verolle on laajaa kannatusta ekonomistien parissa, eikä kokonaisveroaste olisi tällä nousemassa, katsoo Harjanne.
RKP:sta taas katsotaan, ettei sellaista maakuntaveromallia, joka ei nostaisi kokonaisveroastetta, ole toistaiseksi vielä löytynyt.
– Haaste on siinä, että vero tuottaa elinvoimaisilla alueilla enemmän tuloja kuin alueilla, joissa sosiaali- ja terveyspalveluille on enemmän tarvetta. Se tarkoittaa, että malli edellyttäisi monimutkaisia tasausmekanismeja nykyisten lisäksi, mikä entisestään monimutkistaisi järjestelmää, Adlercreutz huomauttaa.
SDP:n ja keskustan ryhmäjohtajat eivät näe toimivaa maakuntaveromallia – ainakaan lähitulevaisuudessa.
– Sellaista ei ole näköpiirissä, vastaa Lindtman.
– Jo nyt on selvää, että sellaista mallia ei tällä vaalikaudella saada aikaiseksi, joka johtaisi maakuntaveron käyttöönottoon. Emme myöskään ole kuulleet muiden puolueiden tukevan valtion ja maakuntaliittojen tehtävien siirtoa itsehallinnollisille maakunnille, mikä on keskustalle maakuntaveron käyttöön ottamisen edellytys. Maakuntavero ei myöskään saa johtaa kokonaisverorasituksen eikä alueellisten taloudellisten erojen kasvuun, luettelee Pylväs.
Oppositiopuolueissa toimivaan veromalliin ei uskota:
– Maakuntaveroa perustellaan sillä, että se yhdistää palveluiden laadun ja kustannukset samoihin käsiin, mikä pakottaisi alueet laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palveluiden tuotantoon. Todellisuudessa alueet ovat niin erilaisia, että veron tulisi joka tapauksessa olla pieni ja silti sisältää todella jyrkän tasausmekanismin, joka poistaa sen toivotun kannustinvaikutuksen alueilta. Toisaalta uusi verotuksen taso ei saisi kiristää työn verotusta. Käytännössä maakuntavero kytkee nopeimmin kasvavan julkisten menojen erän suoraan työn verotukseen, Mykkänen näkee.
”Selvitystyö voi jatkua”
Vaikka hallituspuolueista niin keskusta kuin SDP:kin näyttäisivät käytännössä kääntäneen kelkkansa maakuntaveron suhteen, ryhmäjohtajat katsovat, että käynnissä olevaa virkamiesvalmistelua tai selvitystä maakuntaveron käyttöön ottamiseksi on paikallaan jatkaa. Työryhmän toimikausi alkoi heinäkuussa ja päättyy vuoden 2022 lopussa.
– Selvitykselle olemme antaneet tuen, toteaa Lindtman.
Keskustan ryhmäjohtaja korostaa, että selvitys maakuntaverosta on osa kolmiosaista kokonaisuutta, jossa virkamiesvalmisteluna selvitetään myös hyvinvointialueiden uusia tehtäviä sekä niiden edellyttämiä muutoksia rahoitusjärjestelmään.
– Mielestäni selvitystyö voi jatkua, koska se antaa päätöksentekoa varten lisätietoja tehtäviltään monialaisemmista tulevaisuuden maakunnista ja niiden rahoitusmalleista, Pylväs vastaa.
– Maakuntaveroa voi hyvin perustella ainakin talousteoreettisesti. Siksi on hyvä, että sitä selvitetään ja valmistellaan, Adlercreutz linjaa.
Vasemmistoliitossa ja vihreissä virkamiesselvityksen jatkamista niin ikään kannatetaan.
– Totta kai. Tähän valmisteluun on sitouduttu sekä hallitusohjelmassa että vielä erikseen lokakuussa 2020, Harjanne muistuttaa.
Oppositiopuolueista selvityksen jatkamiselle ei löydy ymmärrystä:
– Maakuntaveron valmistelu tulee lopettaa, katsoo Mykkänen. Samaa mieltä ovat myös perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ryhmäjohtajat.
Kristillisdemokraattien Räsänen katsoo, että vaikka maakuntaveron selvittäminen olisi syytä lopettaa, hyvinvointialueiden uusien tehtävien edellyttämiä muutoksia rahoitusjärjestelmään olisi paikallaan selvittää parlamentaarisesti. Nyt tätä selvittää virkamiestyöryhmä.
