Kotimaisten palloilulajien lippulaivatuote on eittämättä jääkiekon SM-liiga. Taloudellisesti liigajoukkueilla ei kuitenkaan mene kovin hyvin.
Keskivertojoukkueen liikevaihto oli 11 miljoonaa euroa ja keskimääräinen liikevoitto 706 000 euroa pakkasella. Yhteensä liigajoukkueet tekivät tappiota kaudella 2023-2024 ja liiketappiota seurat tekivät yhteensä 11 miljoonaa euroa.
Onko suomalainen jääkiekkosarja poikkeuksellisen hankala liiketoimintaympäristö?
– Merkittävän voiton tekeminen ei ole helppoa. On paljon seuroja, joilla voiton tekeminen on historian saatossa ollut vaikeampaa. Voiton tekeminen on liigassa vaikeaa, mutta ei mahdotonta, sanoo Ernst & Youngin talousjohdon neuvonantaja Janne Aalto Verkkouutisille.
Esimerkkinä joukkueesta, joka on tehnyt vuodesta toiseen hyvää tulosta Aalto nostaa Oulun Kärpät.
– On se mahdollista. Me olemme yksi hyvä osoitus siitä, Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen sanoo.
– Fakta on kuitenkin se, että joukkueen kulut ovat suurin kuluerä ja yleiset kustannukset ovat nousseet todella paljon. Viime ajat ovat olleet haasteellisia.
Oulun Kärpät on ollut viime vuosina suomalaisten urheilun menestystarina sekä kaukalossa että toimistolla. Vaikka viime vuodet menestys on karttanut joukkuetta kaukalossa, niin seura näyttää muille edelleen hauista kaukalon ulkopuolella.
Oulun Kärpät teki viime kaudella voittoa yli miljoona euroa. Se on paremmin kuin mikään muu liigaseura.
Pääsarjajääkiekkoilulla on kuitenkin vaikea tehdä suuria liikevoittoja. Rauman Lukko on edelläkävijä. Se perusti Raumalaisen kiekkoilun tuki ry:n jo 1970-luvulla tukemaan jääkiekkoseuran toimintaa. Oulun Kärpät seurasi perässä liki 40 vuotta perässä.
Virkkunen myöntää, että muu liiketoiminta on seuralle merkityksellistä.
– Jos meillä ei olisi muuta liiketoimintaa, emme pystyisi investoimaan joukkueeseemme ja junioritoimintaamme, niin paljon rahaa kuin nyt olemme käyttäneet, Virkkunen sanoo.
Pitäisikö sarjajärjestelmää uudistaa?
Kotimaisessa jääkiekkoliigassa kiekkoilee tällä hetkellä 16 joukkuetta, kun espoolainen Kiekko-Espoo nousi kabinettipäätöksellä Liigaan täksi kaudeksi. Helsingin Jokerit on tällä haavaa ainoa potentiaalinen Mestis-joukkue, joka voisi nousta Suomen jääkiekon korkeimmalle sarjatasolle.
Jos Jokerit nousisi Liigaan kabinetti-päätöksellä, joukkuemäärä nousisi 17 joukkueeseen. Tarunhohtoisessa NHL:ssä joukkueita on 32. Siihen Suomessa on matkaa, mutta muissa verrokkimaissa joukkueita on vähemmän. Ruotsissa ja Sveitsissä pelaa 14 joukkuetta ja Saksassa 15. Ruotsissa on lisäksi kilpailukykyinen kakkossarjataso Hockeyallsvenskan.
Ernst & Youngin Aalto onkin sitä mieltä, että suomalaisen jääkiekkoilun sarjajärjestelmää tulisi uudistaa, koska suomalainen jääkiekkoilu ei pysty elättämään 16 liigajoukkuetta.
– Emme pysty tällä hetkellä kannattavasti ylläpitämään 16 joukkuetta ja Liigassa on useamman kerroksen väkeä, Aalto sanoo.
Suomalainen kiekkoilu on maalannut itsensä ikään kuin nurkkaan, josta on vaikea päästä pois. Liigalisenssi on kallis, mutta liigapaikastakaan ei olla valmiita luopumaan, koska Mestis ei tällä haavaa ole taloudellisesti kannattava sarja.
Siksi Aalto on ehdottanut, että Liiga-joukkueista muodostettaisiin kolme sarjaa, joiden välillä voisi tapahtua liikettä puolivuosittain. Samalla kaikki pelit pysyisivät merkityksellisinä.
Halliolosuhteet kuntoon
Tommi Virkkunen ei tällä haavaa ota kantaa siihen, mikä on oikea joukkuemäärä ja millainen sarjajärjestelmän tulisi olla. Hän näkee liigaseurojen ongelmien taustalla yhden selkeän syyn. Ne ovat halliolosuhteet.
Tampereelle rakentui uusi Nokia-areena, mutta muuten suomalaiset jääkiekkohallit ovat auttamatta tiensä päässä. Helsingissä, Turussa, Lappeenrannassa ja Jyväskylässä haaveillaan uudesta hallista.
– Suomeen on saatu 2000-luvulla yksi uusi halli. Suomalaisella jääkiekkoilulla on asian kanssa pian ongelma. Suurin muutos on Tampereella ollut se, että keskilipunhinta on noussut. Ihmiset ovat valmiita maksamaan, kun puitteet ovat kunnossa, Virkkunen sanoo.
Hän nostaa esille sen, kuinka länsinaapurissa Luulaja on tehnyt hallistaan uuden monitoimihallin. Se on mahdollistanut sen, että ihmiset ovat viihtyneet hallilla enemmän ja liiketoiminnan kasvun. Samaa hän toivoo Suomeen.
– Ihmiset ovat valmiita tulemaan hallille, kun olosuhteet ovat kunnossa.
Virkkusen puheille on katetta. NHL vieraili marraskuun alussa Suomessa. Lippujen hinnat liikkuivat 70 euron ja 300 euron välillä. Nokia Areena oli jokaisessa ottelussa loppuunmyyty.
