Koronapandemian myötä yleistynyt etätyö on tullut jäädäkseen. Vaikka pandemian aikaiset kokoontumisrajoitukset on purettu, etätöihin tottuneiden työntekijöiden houkuttelu takaisin toimistolle on osoittautunut monessa työpaikassa vaikeaksi urakaksi.
Osa työpaikoista on siirtynyt lähi- ja etätyötä yhdistelevään hybridimalliin, jossa osa työpäivistä tehdään toimistolla. Jotkut työnantajat ovat turvautuneet äärimmäiseen keinoon kieltämällä etätyöt kokonaan.
Monia etätöihin tottuneita työntekijöitä ajatus etätöiden kieltämisestä voi kauhistuttaa. Samalla herää kysymys, onko työnantajalla edes oikeutta kieltää etätöiden tekemistä?
– Lähtökohtaisesti kyllä on. Työnantaja päättää työntekopaikasta ja tämä on lähtökohta, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Mikko Räsänen toteaa Verkkouutisille.
Hänen mukaansa asiaan on olemassa muutamia täydentäviä huomioita. Ensimmäinen huomio liittyy siihen, että Suomessa laki ei tunne etätyön käsitettä eikä siitä ole sovittu toimialakohtaisissa työehtosopimuksissakaan.
– Työntekopaikasta voidaan siten sopia työsopimuksessa. Usein niissä on yleisluontoinen maininta siitä, että työtä tehdään työnantajan päättämässä paikassa. Usein sillä tarkoitetaan työnantajan toimitiloja.
Etätöiden tekemisestä voidaan aina sopia myös erikseen. Räsänen kuitenkin huomauttaa, että Suomessa viime vuosina yleistynyt etätyö on ollut monessa työpaikassa mahdollista työnantajan tekemän yksipuolisen päätöksen myötä.
Monissa työpaikoissa etätöihin siirryttiin koronapandemiasta johtuvien kokoontumisrajoitusten takia. Vaikka pandemia on ohi, etätyö on pitänyt suosionsa monilla työpaikoilla.
– Tällaisissa yksipuolisissa päätöksissä työnantajalla on oikeus myös muuttaa päätöstään, Räsänen huomauttaa.
Toisin sanoen tämä tarkoittaa sitä, että työnantaja voi halutessaan päättää, ettei etätöitä saa enää tehdä.
Aivan miten tahansa etätöiden kieltämisen kanssa ei silti saa menetellä. Räsäsen mukaan työnantaja ei voi menetellä esimerkiksi niin, että sallisi etätyöskentelyn vain osalle työntekijöistä ja osalle ei, kun työntekijöiden toimenkuva olisi täysin samanlainen.
– Etätyötä koskevien sääntöjen on oltava kaikille samanlaiset, ellei poikkeamiselle ole hyväksyttäviä perusteita, Räsänen huomauttaa.
Jos työnantaja poistaa mahdollisuuden etätöihin, yksittäisen työntekijän vaikutuskeinot voivat olla vähäisiä. Tällaisessa tilanteessa käytännössä ainoa keino on vaihtaa työpaikkaa sellaiseen, jossa etätyöt edelleen sallitaan.
Jos työpaikan vaihto ei tunnu vaihtoehdolta, työntekijän on totuteltava uusiin määräyksiin. Mikäli työntekijä ei noudata työnantajan määräyksiä ja jatkaa etätöissä pysymistä kiellosta huolimatta, seuraukset voivat olla vakavia.
– Ensimmäinen työnantajan keino on antaa varoitus työtapojen rikkomisesta. Jos tilanne jatkuu, niin se voi johtaa jopa työsuhteen päättymiseen, Räsänen toteaa.
Äärimmäinen keino
Etätöiden kieltäminen kokonaan on nykyajan työelämässä äärimmäinen keino. Samalla se on työnantajalle merkittävä riski niin tuottavuuden kuin työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta.
Eri tutkimusten mukaan työntekijöiden tyytyväisyys ja tuottavuus ovat paremmat etätöissä kuin toimistolla työskennellessä. Osa työntekijöistä pitää etätyötä niin tärkeänä viime vuosina saavutettuna etuna, että he ovat valmiit vaihtamaan työpaikkaa, jos oikeus etätöihin viedään.
Pahimmillaan etätöiden kieltäminen voikin johtaa työntekijöiden työhyvinvoinnin ja sitä kautta tuottavuuden laskuun sekä irtisanoutumisiin.
Niin sanotun toimistopakon lisäksi etätöihin tottuneita työntekijöitä voi yrittää houkutella toimistolle kevyemminkin keinoin. Räsäsen mukaan yrityksissä onkin nykyään käytössä hyvin erilaisia tapoja, joilla työntekijöitä voisi houkutella toimistolle.
– Joissain yrityksissä on sovittu tai määrätty vähimmäispäivät, jotka on oltava toimistolla. On myös erilaisia niin sanottuja porkkana-käytäntöjä, joissa on huomioitu tilojen toimivuutta, työpaikkaruokailua tai muita positiivisia asioita, joilla työntekijöitä saisi takaisin toimistolle.
Räsäsen mukaan perinteisellä lähityöllä on selvät vahvuutensa.
– Sanoisin, että kaikki ryhmätyöskentely toimii lähitöissä paremmin. Oman kokemukseni mukaan myös hybridikokouksissa aktiivisemmin ovat mukana ne, jotka ovat kokouksessa fyysisesti läsnä toimistolla.
Hänen mukaansa lähityön merkitys korostuu myös monissa työelämän muutostilanteissa. Näitä ovat esimerkiksi aloittaminen uudessa työpaikassa tai työtehtävässä sekä uusien työtapojen omaksuminen.
Sopimus ennaltaehkäisee epäselvyyksiä
Mahdollisia etätyöhön liittyviä erimielisyyksiä ja epäselvyyksiä voidaan välttää myös sillä, että etätyömahdollisuudesta sovitaan suoraan työsopimuksessa. Silloin sopimukseen voidaan kirjata selkeästi se, kuinka suuren osan työpäivistä saa tehdä etänä.
– Silloin tilanne on jo ennakkoon selkeä, ja sopimusta voidaan aina tarvittaessa muuttaa.
LUE MYÖS:
Yritykset haluavat työntekijät takaisin toimistolle – tämä virhe voi tulla kalliiksi
Joka toinen vaihtaisi työpaikkaa, jos mahdollisuus etätöihin vietäisiin
Etätöiden koetaan lisänneen tuottavuutta
Tuottavuus laski etätöiden päättymisen jälkeen