Ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan Suomeen tarvitaan lisää ydinvoimaa. Hän perustelee uuden ydinvoiman tarvetta sillä, että Suomen sähkönkulutus kaksinkertaistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Helsingin Sanomat kertoi Fortumin lobanneen uutta ydinvoimaa Suomeen. Keskuskauppakamari tukee ajatusta siitä, että valtio tukisi uuden ydinvoiman syntymistä Suomeen.
Ehdotus on kerännyt myös arvostelua osakseen. Asiantuntijat eivät ole varmoja siitä, onko ydinvoima oikea ratkaisu Suomelle, sillä he pelkäävät hintalapun olevan liian kallis.
Aalto yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lundin ja LUT:n sähkömarkkinoiden professori Samuli Honkapuron mukaan maailma sähköistyy. Tulevaisuudessa Suomeen tarvitaan lisäenergiaa. Kumpikaan ei kuitenkaan lähde arvailemaan, että miten suuri energian tarve tulevaisuudessa on.
– En ole ollenkaan varma, että tuleeko sähkönkulutus seuraavan kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistumaan. Siihen liittyy vielä valtavasti epävarmuutta. Globaalien ennusteiden mukaan sähkönkulutus kasvaa 2050 vuoteen mennessä 50–100 prosenttia, Lund sanoo.
– Samalla painotan sitä, että sähköistäminen on tärkeä tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Sähkön kulutus tulee varmasti kasvamaan. En usko lukujen kasvavan niin paljon, mitä kasvuksi on esitetty seuraavaan vuosikymmenen aikana.
Miksi juuri ydinvoima?
Ydinvoimalaitosten rakentaminen vie pitkään ja on kallista. Suomen viimeisen onnistuneen ydinvoimalahankkeen Olkiluoto 3:n rakennustyöt alkoivat vuonna 2005 ja ne valmistuivat vuonna 2022. Olkiluoto ei ole poikkeus. Lund muistuttaa, että kansainvälisestikin ydinvoiman rakentaminen vie verrattain pitkään ja venyminen on hankkeille tyypillistä.
Mahdollisen uuden ydinvoimalan myötä Suomen energiatilanne muuttuisi. Talven huippukulutusjaksoina tarvittavan jouston määrä olisi pienempi. Sitä silti tarvittaisiin.
Kesällä kulutus on pientä. Ydinvoima tuottaa sähköä tasaisesti ympäri vuoden. Ratkaisuksi on ehdotettu mallia, jossa valtio takaa sähköyhtiölle tietyn tuoton myös kesäkuukausilta. Ajatuksena on, että sijoittajat tietävät, millaista hintaa he sähköstä saavat.
– Suomessa taloudelliseksi järjestelmäksi on valittu markkinatalous. Lähtökohtana on se, että teknologiat kilpailevat ja sen avulla valikoituu voittava teknologia. Markkinoiden tavoitteena on se, että etusijalla on luotettavuus, edullisuus ja kestävyys, sanoo Honkapuro.
– Markkinoiden häirintä poliittisin interventioin on huolestuttavaa.
Lundin mukaan ydinvoiman tukeminen on kyseenalaista, koska se asettaa sen eriarvoiseen asemaan.
– Suomessa on paljon muitakin energiamuotoja. Miksi ydinvoima on juuri se energiamuoto, joka saisi valtiolta tukea?
Honkapuro sanoo, että yhden vaihtoehdon tuki heikentää muiden energiamuotojen kannattavuutta.
– Rakennamme ydinvoimaa, jotta houkuttelisimme tänne teollisuutta, joka tulisi tänne puhtaan ja edullisen energian perässä. Ydinvoima on kuitenkin kallista, jos valtio ei tue sitä. Mielestäni siinä on epäsuhta.
Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys siitä, miten suomalaista sähköjärjestelmää tasapainotetaan ja sen joustoja lisätään valmistuu helmikuussa. Joustolle tulee olemaan tarvetta myös jatkossa.
Uutta ydinvoimaa ei välttämättä nähdä ratkaisuksi Suomen huoltovarmuudelle. Ydinvoima ei jousta, vaan se tuottaa sähköä tasaisesti. Huoltovarmuuskysymykset pitää ratkaista muuten.
Tasaisen sähköntuotannon suhteen asiantuntijat luottaisivat siihen, että markkinat hoitavat tilanteen.
He pelkäävät, että uusi ydinvoima ei toisi Suomeen lisää investointeja. Silloin ydinvoima olisi kallis sijoitus, jonka maksajiksi joutuisivat veronmaksajat ja tavalliset kuluttajat.
Suomen energian käyttö lisääntyy tulevaisuudessa, mutta ydinvoiman hintalappu voi käydä liian suureksi.
– Todennäköisesti päätyisimme tekemään kalliin investoinnin, mutta emme saisi halvan sähkön perässä tulevia investointeja, koska järjestelmä on rakennettu liian kalliiksi. Tuet tulisi suunnata kehittyviin teknologioihin. Ydinvoima on vanhenevaa teknologiaa, jossa hintakehitys on ollut vääränsuuntainen, Honkapuro sanoo.
Tarvitsemme rutkasti tuuli- ja aurinkovoimaa sekä akkuja ja kulutusjoustoa. Riski on, että miten alas ydin- ja vesivoiman osuus sähköstä voi laskea ennen kuin hyvän kehityksen kulmakivet heikkenevät sähkön saannin vaihtelun takia? Siksi ydinvoiman rahoitusratkaisulle tarve.
2/3 pic.twitter.com/qEti8BtvsY— Kai Mykkänen (@KaiMykkanen) January 15, 2025
