OP Ryhmä on laskenut Suomen kuluvan vuoden talousennustetta.
OP arvioi keskiviikkona julkaistussa ennusteessa Suomen talouden kasvavan kuluvana vuonna 1 prosentin. Alkuvuonna tehdyn aiemman ennusteen mukaan talouden ennustettiin kasvavan 1,7 prosenttia.
Vuodelle 2026 OP Ryhmä ennustaa 1,5 prosentin kasvua.
Yhdysvaltain asettamat tullit ja niiden vastatoimet leikkaavat kokonaisuutena Suomen talouskasvua merkittävästi.
– Politiikka heiluttaa nyt taloutta poikkeuksellisesti. Kun kyse ei ole niinkään taloudesta itsestään vaan poukkoilevasta politiikasta, perusennusteen todennäköisyys on tavanomaista pienempi, ja kehitys voi poiketa poliittisien päätösten takia suuntaan tai toiseen. Joudumme elämään tämän epävarmuuden kanssa kenties pitkäänkin, toteaa OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen tiedotteessa.
Taloutta toisaalta tukevat korkokehitys ja Saksan elvyttävä talouspolitiikka.
Suomen talouden kasvua tänä vuonna selittää hyvä kasvuperintö viime vuoden lopulta ja kuluvan vuoden alusta, jolloin talous oli ennakkotietojen perusteella jopa kahden prosentin vauhdissa. Tullien nosto kuitenkin supistaa bruttokansantuotetta, joten on mahdollista, että Suomen talous painuu vuoden aikana uudestaan taantumaan. Tällöin bruttokansantuote supistuisi edelliseen vuosineljännekseen nähden kahdesti perättäin samalla kun työttömyys nousee.
– Ennusteessamme oletetaan, että ilmoitetut tullit ovat pysyviä. Talous alkaa alkujärkytyksen jälkeen kasvaa uudelleen, mutta menetystä ei saada kurottua umpeen. Tulleista aiheutuva tappio kansantaloudelle on vuoden 2025 tasossa runsaat 4 miljardia euroa vuodessa. Tästä koituisi ajan mittaan huikea summa verrattuna tullien korotuksia edeltävään tilanteeseen, toteaa Heiskanen.
Kotitalouksien reaaliansiot nousevat, mutta luottamus näkymiin rakoilee.
– Säästämisaste pysyy edellisvuoden korkeahkolla tasolla, ja kulutus kasvaa kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen mukaisesti. Vuonna 2026 korkojen lasku ja palautuva luottamus mahdollistavat säästämisasteen laskun, ja yksityisen kulutuksen kasvu vahvistuu, Heiskanen sanoo.
Yksityiset investoinnit alkavat elpyä kuluvana vuonna. Rakentaminen on ohittanut pohjakosketuksen ja meneillään on myös monia teollisia investointihankkeita, jotka liittyvät energian tuotantoon sekä tekoälyn tai muun tietotekniikan tarvitsemaan infrastruktuuriin.
– Inflaatio on Suomessa ollut euroaluetta matalampaa, ja näkymä on maltillinen. Tämä on mahdollistanut jopa odotuksia matalammat palkkasopimukset, mikä tukee viennin kilpailukykyä ja ostovoimaa, Heiskanen toteaa.
Työmarkkinoiden käänne parempaan lykkääntyy talouden kasvun hidastuessa uudelleen. Työttömyysaste laskee vuonna 2026 vain hieman vuotta 2025 matalammalle. Työikäisen väestön käännyttyä kasvuun työllisyysaste ei nouse, vaikka työllisyys alkaakin elpyä vuonna 2026.
– Julkinen talous säilyy selvästi alijäämäisenä myös vuonna 2025 talouden odotettua hitaamman kasvun ja muun muassa puolustusmenojen kasvun vuoksi. Vuonna 2026 tasapainon odotetaan kohenevan, mutta tämä edellyttää uusia toimenpiteitä hallitukselta, Heiskanen jatkaa
Talousennusteiden riskit ovat huomattavat molempiin suuntiin. Riskinä on, että epävarmuus aiheuttaa pidempiaikaista levottomuutta rahoitusmarkkinoilla, mikä voisi lyhyellä aikavälillä heikentää taloutta jopa tullien suoria vaikutuksia enemmän.
– Toki on myös mahdollisuuksia parempaan. On mahdollista, että tullien taso lopulta jää matalammaksi, ja nähdään myös muita myönteisiä uutisia, kuten Ukrainassa käytävän sodan rauhoittuminen. Tällöin luottamus voisi kohentua ja talouden notkahdus jäisi lyhyeksi ja pieneksi, toteaa OP:n johtava ekonomisti Tomi Kortela tiedotteessa.
OP:n mukaan on todennäköistä, että Euroopan keskuspankki jatkaa korkojen laskua. Koska euroalueen bkt:n kasvu on hidasta ja inflaatioriskit ovat kääntymässä alasuuntaisiksi, aiemmin hieman epävarmat korkojen laskut ovat muuttumassa suhteellisen varmoiksi, Kortela sanoo.
