Kouluissa uskotaan seuraavalle luokalle jatkamisen olevan aina oppilaan etu. Tosiasiassa oppilaalle tehdään tällöin vain karhunpalvelus, arvioi opettaja, filosofian tohtori Ville Sassi Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.
Sassin mukaan kouluissa elää vahvana usko siihen, että oppilaan jättäminen luokalle tuhoaa oppilaan motivaation käydä koulua.
– Tosiasiassa huonoa jälkeä tuottaa nykyinen malli. Yhä useampi nuori aikuinen ei pärjää jatko-opinnoissaan ja on elämässään umpikujassa, Sassi sanoo.
Tällä hetkellä opetussuunnitelma velvoittaa tarjoamaan oppilaalle, jolla on esimerkiksi paljon poissaoloja, mahdollisuutta täydentää suorituksiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että näille oppilaille räätälöidään ”vitospaketteja”, joiden suorittaminen tuskin kuitenkaan takaa arvosanan 5 tasoista osaamista.
Sassi sanoo, että kouluissa uskotellaan homman lutviutuvan ”vitospaketin” monivalintoja rastittelemalla.
– Oppilas joutuu tämän kollektiivisen itsepetoksen uhriksi viimeistään jatko-opinnoissaan, tohtori harmittelee.
Viime aikoina kouluihin ovat tulleet myös erilaiset kevennykset, niin koulupäivien lyhentämisen kuin tehtävien helpottamisen muodossa. Samalla muiden toimijoiden, kuten vanhempien, lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden valta on lisääntynyt.
Jos oppilas ei halua esimerkiksi esiintyä suullisesti, ei tätä häneltä herkästi vaadita.
– Entä jos nimenomaan pitäisi vaatia? Kannattaako vaikeuksia paeta vai pyrkiä voittamaan? Sassi kysyy.
Koulun perustehtävä onkin Sassin mukaan kadonnut. Kokeiden sijaan koulu on oppimista, vuorovaikutusta, sosiaalistumista ja ihmiseksi sekä yhteiskunnan jäseneksi kasvamista.
Kouluvirastoilta ja Opetushallitukselta Sassi toivoo ohjeistusta luokalle jättämisestä. Tällä hetkellä ratkaisu riippuu pitkälti yksittäisestä opettajasta.
– Kukin meistä kitkuttaa kriteereitä alaspäin, ettei oppilas vaan minun takiani jää luokalle. Sillä onhan tärkeintä, että hän ei jää luokalle. Onhan? Sassi veistelee.
