Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ehdottaa Suomen koulutusjärjestelmään mittavaa uudistusta, jossa nykyinen opintoraha ja opintolaina korvattaisiin henkilökohtaisella koulutustilillä.
Koulutustili kulkisi ihmisen mukana läpi työuran ja kokoaisi samaan järjestelmään opiskelijan koulutusoikeudet, koulutuksen rahoituksen ja opiskeluaikaisen toimeentulon.
Ehdotuksen ovat laatineet konsultti Jussi Pyykkönen ja entinen ministeri Osmo Soininvaara.
Heidän mukaansa Suomen koulutusrahoitusta pitäisi suunnata nykyistä vahvemmin ensimmäisen tutkinnon suorittamiseen ja myöhemmin työuran aikana tarvittavan osaamisen päivittämiseen. Suomessa käytetään koulutukseen varhaiskasvatus mukaan lukien noin 19 miljardia euroa vuodessa.
– Nykyjärjestelmässä opiskelija ei näe, paljonko hänen koulutuksensa maksaa. Koulutustili tekisi kustannukset ja mahdollisuudet näkyviksi ja kannustaisi käyttämään koulutukseen varatut rahat nykyistä järkevämmin, Pyykkönen sanoo tiedotteessa.
Omavastuu voisi kasvaa opintojen edetessä
Perusopetus ja ensimmäinen toisen asteen tutkinto säilyisivät EVA:n ehdotuksessa kokonaan julkisesti rahoitettuina.
Korkeakouluopintoihin voisi sen sijaan liittyä omavastuu. Se maksettaisiin takaisin vaiheittain vain siinä tapauksessa, että opiskelijan myöhemmät tulot ylittäisivät ennalta määritellyn rajan.
Omavastuun suuruus ja tulorajat jäisivät poliittisten päättäjien ratkaistaviksi.
Mallissa julkinen rahoitus painottuisi koulutuspolun alkuun. Useita samantasoisia tutkintoja suorittavat joutuisivat puolestaan maksamaan nykyistä suuremman osuuden koulutuksensa kustannuksista itse.
Koulutustili korvaisi samalla nykyisen opintorahan ja opintolainan. Opiskeluaikaista elinkustannusrahaa voisi käyttää joustavammin, eikä opiskelijan ansiotuloille asetettaisi nykyisen opintotuen kaltaisia tulorajoja.
Pyykkösen ja Soininvaaran mukaan järjestelmä voisi näin kannustaa myös nopeampaan valmistumiseen.
Tutkintojen rinnalle ”osaamisen ajokortteja”
Koulutustiliä käytettäisiin myös työuran aikana. Ehdotuksessa kokonaisia uusia tutkintoja korvattaisiin nykyistä useammin lyhyillä koulutuksilla ja niin sanotuilla osaamisen ajokorteilla.
Niitä voisivat rahoittaa valtio, kunnat, Työllisyysrahasto, työnantajat ja opiskelijat itse. Järjestelmä tarjoaisi samalla uuden vaihtoehdon lakkautetulle aikuiskoulutustuelle.
– Työelämä muuttuu nopeammin kuin koulutusjärjestelmä ehtii reagoida. Uuden osaamisen hankkiminen ei voi aina tarkoittaa vuosien tutkinto-opintoja, Soininvaara sanoo.
EVA:n mukaan uudistuksesta hyötyisivät erityisesti ilman tutkintoa olevat, opintonsa keskeyttäneet ja työuransa aikana uutta osaamista tarvitsevat.
Pyykkönen ja Soininvaara korostavat, ettei tavoitteena ole vähentää koulutukseen käytettävää rahaa. Ajatuksena on siirtää julkista rahoitusta toistuvista tutkinnoista ensimmäisiin tutkintoihin ja työelämässä tarvittavan uuden osaamisen hankkimiseen.