Opiskelijat palautetaan yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin 1. elokuuta 2025, lukuun ottamatta lasta huoltavia opiskelijoita.
Muutoksen tuoman nettosäästön arvioidaan nousevan vuoteen 2028 mennessä 57 miljoonaan euroon. Tavoite on kannustaa myös yhteisasumiseen. Hallituksen esityksen luonnoksesta voi nyt antaa lausuntoja.
– Yksi merkittävimmistä muutoksista on, että asumislisä olisi yksilöllinen, ja sen suuruuteen vaikuttaisivat vain tuen saajan omat tulot. Muutoksesta hyötyisivät opiskelijat, jotka asuvat yhdessä puolisonsa kanssa, sekä jaetussa asunnossa asuvat opiskelijat, liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist (r.) toteaa opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa.
Asumislisän määrä olisi 80 prosenttia kuukausivuokrasta, käyttövastikkeesta tai niihin rinnastettavista vuokrasopimuksen tai asumisoikeussopimuksen mukaisista kiinteän suuruisista kuukausittaisista asumismenoista.
Asumislisän laskennassa otettaisiin huomioon alueellisia asumiskustannusten eroja, mutta normit olisivat alemmalla tasolla kuin yleisessä asumistuessa.
Asumislisää myönnettäessä asumismenoja ei otettaisi huomioon 370 euron ylittävältä osalta, kun opiskelijan asuinkunta on Espoo, Helsinki,
Kauniainen tai Vantaa, selviää hallituksen esityksen luonnoksesta.
Raja olisi 310 euroa, kun opiskelijan asuinkunta on Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Kuopio, Lahti, Lohja, Nokia, Nurmijärvi, Oulu, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Tampere, Turku, Tuusula ja Vihti.
Asumislisässä huomioitaisi asumismenoja korkeintaan 270 euron osalta, kun opiskelijan asuinkunta olisi muu kuin edellä mainitut kunnat.
Ehdotetussa kolmen vuokrarajan mallissa keskimäärin
asumislisä olisi yksin asuvilla 29 euroa kuukaudessa pienempi kuin asumistuki. Esimerkiksi kuntaryhmä I:ssä yksin vuokralla asuvan asumistuki olisi keskimäärin 323 euroa vuonna 2025, kun asumislisän määrä olisi keskimäärin 291 euroa.
Opiskelijoiden saama asumislisä olisi pääsääntöisesti pienempi kuin nykyinen yleinen asumistuki, jota tällä hetkellä on voinut saada enintään 563 euroa kuukaudessa eli 4729 euroa vuodessa. Jatkossa asumislisä voisi olla enintään 3552 euroa vuodessa. Ero on siten enintään 1177 euroa vuositasolla.
Koska asumislisää saa vain niinä kuukausina kuin opiskelee ja tyypillinen yksin vuokralla asuva on saanut opintotukea 6,6 kuukautta vuodessa, asumistukien ero kaavamaisesti laskettuna olisi vuositasolla 1435 euroa.
Jos asumislisään siirtyvien opiskelijoiden asumiskustannukset pysyisivät nykytasolla, niin asumisen tuki pienenisi noin 156 000 opiskelijalla.
Asumisen tuen poistuminen tai pienentyminen olisi vähintään 300 euroa vuodessa 140 000 opiskelijalla eli 70 prosentilla opintotuen saajista. 100000:n asumisen tuki pienenisi yli 700 euroa vuodessa, mikä on 50 prosenttia opintotuen saajista.
Asumislisän ehtojen vuoksi suurimmalla osalla opintotuen saajista tulisi olla nykyistä edullisempi asunto. Jos opiskelijalla olisi tarve säilyttää nykyinen menotaso, edellyttäisi asumistuen pieneneminen esimerkiksi palkkatulojen lisäystä yksin asuvalla opiskelijalla tyypillisessä tilanteessa vuositasolla noin 800 euroa.
Itsenäisesti asuvan taloudellinen tuki laskisi muutamia prosentteja, mutta järjestelmä mahdollistaisi samalla toimeentulon parantamisen palkkatuloilla, sillä tulorajat olisivat suuremmat.
Noin 45 000:n asumisen tuki säilyisi samana tai suurenisi, mikä on noin neljännes asumislisän saajista. Muutoksesta hyötyisivät yhdessä asuvat parit sekä jaetuissa eli solu- tai kimppa-asunnoissa asuvat opiskelijat.
Ahvenanmaalla ja ulkomailla opiskelevan asumislisän sekä kansanopistojen asuntoloissa sekä vanhemmalta vuokratussa asunnossa asuvien kaavamaisia asumislisän määriä tulisi tarkistaa toteutuneen kustannuskehityksen mukaan. Vanhempansa omistamassa asunnossa asuvan opiskelijan asumislisä voisi olla lakiluonnoksen mukaan enintään 83 euroa kuukaudessa.
