Opintotuen kokonaisuudistusta valmistellut työryhmä on arvioinut opintotuen nykytilaa ja keskeisiä opintotuen kehittämistarpeita. Välttämättömiä kehittämistarpeita olisivat muun muassa indeksisidonnaisuuden palauttaminen sekä korkoavustuksen ja lainanmyöntökäytäntöjen kehittäminen opintolainan turvallisuuden parantamiseksi.
Työryhmän ehdotukset luovutettiin liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistille (r.) torstaina.
Opintorahan osuuden lisääminen, opintolainahyvityksen kehittäminen tai siitä luopuminen sekä opintotukiaikoihin liittyvät ehdotukset puolestaan olisivat keskeisimpiä ja luonteeltaan perusteellisempia muutoksia.
Lisäksi olisi tarpeen selkeyttää opintotuen käsitteitä ja helpottaa myös järjestelmän toimeenpanoa. Jatkovalmistelun aikana on tarpeen laatia vielä vaikutusarvioita.
– Työryhmä on arvioinut monipuolisesti opintotuen nykytilaa ja ehdottanut useita tarpeellisia kehittämisehdotuksia, joihin otetaan kantaa tämän kevään aikana. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustinelementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa, Bergqvist sanoo.
Työryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen painottaa, että opintotuki on päätoimisen opiskelijan ensisijainen tukimuoto, jonka tarkoituksena on opiskeluajan toimeentulon turvaaminen.
– Siten tuen kehittämisessä painopisteenä tulisi olla niiden elementtien vahvistaminen, jotka vaikuttavat opiskeluaikana, kuten opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Jos opintotuella halutaan lisäksi edistää tutkinnon suorittamista tavoiteajassa, tulee opintotuen ehtojen myös tukea tätä tavoitetta. Jatkovalmistelussa onkin arvioitava, tarvitaanko erityisiä kannusteita, hän sanoo.
Seuraavassa muistion keskeisiä esityksiä.
Toisen asteen opintotuessa painopisteenä oppivelvollisten toimeentulo ja kannusteet
Opintoraha: Määriä tarkistetaan indeksin perusteella ja tasoa korotetaan riittävyyden edistämiseksi. Vanhempien tulorajat sidotaan indeksiin ja korotetaan. Pienituloisten perheiden opiskelijoiden oikeus opintotukeen turvataan edelleen.
Opintolaina: Valtiontakauksen saavat itsenäisesti asuvat opiskelijat iästä riippumatta, mutta eivät vanhemman luona asuvat alaikäiset. Tavoitteena on vähentää nuorimpien opiskelijoiden velkaantumista.
Opintotuen enimmäisaika: Muihin kuin oppivelvollisuusopintoihin tukea saa enintään 50 kuukautta. Tämä mahdollistaa toisen asteen tutkinnon suorittamisen lukion jälkeen tai opintotuen hyödyntämisen aikuisiällä.
Opintotukioikeus: Opintotukea saa julkisen valvonnanalaiseen koulutukseen Suomessa.
Lisäksi oppivelvollisten matka- ja majoitusetujen otetaan osaksi opintotukea, ja koulumatkatuen uudistamista selvitetään myöhemmin.
Korkea-asteen opintotuki: Ensimmäisen tutkinnon tavoiteajassa suorittamisen toimeentulo ja kannusteet
Opintoraha: Opintorahan määriä tarkistetaan indeksin perusteella ja tasoa korotetaan riittävyyden edistämiseksi.
Opintolaina: Opintolainahyvityksen ehtoja voidaan uudistaa kustannusneutraalisti esimerkiksi portaittaiseksi, jolloin hyvitysoikeus laajenisi ja edistäisi lainan käyttöä ja tutkinnon suorittamista määräajassa.
Opintotukiaika: Tukikuukausia lisätään korkeakoulututkinnon suorittamisen edistämiseksi, joko kaikkiin korkeakouluopintoihin tai tutkintokohtaisesti. Opintotuki koostuu lisätukikuukausina opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta tai asumislisästä ja korotetusta opintolainan valtiontakauksesta.
Ateriatuki: Ateriatukioikeus täsmennetään koskemaan Suomessa korkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita, ja selvitetään ateriatuelle vaihtoehtoista ateriaetumallia.
Opintolainan käyttökelpoisuutta ja turvallisuutta parantavat elementit
Korkoavustuksen tulorajoja korotetaan ja sen kattavuutta parannetaan pienituloisten opintovelallisten tilanteen huomioimiseksi ja valtion takausvastuumenojen ehkäisemiseksi.
Opintolainan käyttökelpoisuuden parantamiseksi kehitetään lainanmyöntökäytäntöjä, takausvastuuvelan hoitoa sekä lisätään lainatietoisuutta.
Yhteisasumista suosiva ja taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto yleiselle asumistuelle
Asumislisä on 1.8.2025 enintään 80 prosenttia kuntaryhmäkohtaisista enimmäisasumismenorajoista (296/248 tai 216 e/kk). Asumislisän euromäärät tulisi sitoa indeksiin tuen riittävyyden turvaamiseksi asumiskustannusten noustessa.
Ulkomailla opiskelevan tuki koostuu joko opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta tai opintorahasta ja opintolainan valtiontakauksesta, mikä yksinkertaistaisi järjestelmää.
