Suomen Kuntaliitto on laskenut, kuinka paljon kustannuksia syntyisi oppivelvollisuuden pidentämisestä.
Jos yleinen oppivelvollisuus alkaisi 6-vuotiaana tai esiopetus 5-vuotiaana, toiminnan piiriin tulisi kokonainen uusi ikäluokka, jossa olisi 13[nbsp]500 lasta, jotka eivät ole olleet aiemmin varhaiskasvatuksen piirissä.
– Lisääntyvä lapsimäärä vaatisi mittavia investointeja, arviolta 300 miljoonaa euroa uusiin tiloihin sekä näiden ylläpitoon arviolta 12 miljoonaa euroa vuodessa, kertoo Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.
Lisäksi uusi ikäluokka eli 5-vuotiaat saisi koulumatkaetuuden ja 6-vuotiaiden koulumatkaetuuteen tulisi muutoksia. Näiden muutosten kustannusvaikutukset olisivat 16 miljoonaa euroa.
Uusista tiloista aiheutisi arviolta 300 miljoonan euron kustannukset ja lisäksi vuosittain aiheutisi 28 miljoonan euron kustannukset.
Kuntaliiton laskelmat oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvista lisäkuluista pohjautuvat nykyiseen lainsäädäntöön sillä poikkeuksella, että 6-vuotiailla oletetaan säilyvän subjektiivinen oikeus esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen oppivelvollisuuden alkamisajankohdasta riippumatta.
Toisella asteella parin sadan miljoonan vuosikustannukset
Oppivelvollisuuden pidentäminen toisen asteen koulutuksen loppuun aiheuttaisi puolestaan kustannuksia erityisesti maksuttomien oppimateriaalien muodossa. Oppimateriaalikierrätys aiheuttaisi kierrätystavasta riippuen myös työvoimakustannuksia.
Oppimateriaalien kustannukset vaihtelevat laskentatavasta riippuen vuositasolla 80-114 miljoonaan euron välillä. Muita kustannuksia aiheuttaisivat kohdennetut tukitoimet erityisopetukseen (28 miljoonaa euroa) ja eri kouluasteiden välisen nivelvaiheen kriittiseen tukeen niille oppilaille, joilla on riski pudota koulupolulta (18 miljoonaa euroa). Lisämenoja aiheuttaisivat myös koulumatkatuki (14 miljoonaa euroa) ja majoitustuki.
Kokonaisuudessaan kustannukset olisivat 140-174 miljoonan euroa vuodessa.
Koulutusleikkausten vaikutukset keskusteluun
Kuntaliiton asiantuntijoiden mielestä pitäisi pohtia, miten oppivelvollisuuden alkupäätä voitaisiin joustavoittaa ja vahvistaa siten, että kaikki lapset ja nuoret pysyisivät koulutuksessa mukana.
– Kuntaliitto haluaa nostaa keskusteluun 2010-luvun koulutusleikkausten vaikutukset. Tarvitsemme ratkaisun sille, miten koulutukseen tehtyjen leikkausten kielteinen vaikutus opetuksen perusrahoitukseen voitaisiin peruuttaa. Tämä on välttämätöntä kaikille tasa-arvoisen koulutuspolun rakentamiseksi, Päivärinta sanoo.
Toisen asteen koulutukseen Kuntaliitto pohtii kohdennettuja toimenpiteitä niille opiskelijoille, jotka ovat vaarassa pudota koulutuksesta.
