Opetus- ja kulttuuriministeriön laki oppivelvollisuusiän nostamisesta on herättänyt runsaasti keskustelua. Useissa ministeriölle annetuissa lausunnoissa on kyseenalaistettu esityksen perustana olevat laskelmat.
– Laskelmien tulee olla tarkkoja ja luotettavia, jotta esityksestä voidaan edes käydä keskustelua. Tämänhetkiset lakiesityksen perustana olevat laskelmat eivät ole realistisia. On täysin mahdotonta olettaa, että koko ikäluokan kattava oppivelvollisuusiän lisävuosi kyettäisiin maksamaan sille varatulla 15 miljoonalla eurolla kaikkine oppimateriaaleineen, Mäkelä sanoo.
Mäkelä huomauttaa, että laskelmissa esimerkiksi oppimateriaalikustannukset on arvioitu alhaisemmiksi sillä olettamuksella, että materiaaleja kierrätetään keskimäärin 3,5 kertaa sen käyttöiän aikana ja että oppilaitokset siirtyvät käyttämään sähköisiä oppimateriaaleja. Oppimateriaalin kierrättäminen on todellisuudessa Mäkelän mukaan melko hankalaa, sillä materiaaleja tarvitaan koko toisen asteen ajan.
– Toisaalta on muistettava, että oppilaitoksien tieto- ja viestintätekniikan taso on hyvinkin vaihtelevaa eikä koulutuksen maksuttomuuden vuoksi oppilailta voi vaatia omien laitteiden käyttöä, joten laitekustannukset tulee arvioida mukaan kustannuksiin, Mäkelä sanoo.
Mäkelä toivoo, että valmistelulle otettaisiin mieluummin lisää aikaa kiireellä valmisteltujen päätösten sijaan.
– Nyt on mentävä nuorten ehdoilla ja ehkäistävä nuorten syrjäytymistä. Kyse ei saa missään nimessä olla poliittisesta valtapelistä, Mäkelä kiteyttää.
