Vihreät, SDP ja vasemmistoliitto ovat jättäneet hallitukselle välikysymyksen, jossa puolueet haluavat hallitukselta vastauksia, millä keinoilla se aikoo todella saavuttaa luonto- ja ilmastotavoitteet.
Vihreiden mukaan hallituksen työn jälki on suorastaan surkea. Luonto- ja ilmastopaneelien tutkijoiden mukaan hallituksen toiminta ei riitä pysäyttämään luontokatoa eikä pitämään Suomea kurssissa kohti hiilineutraalisuutta.
– Odotuksemme tämän hallituksen ympäristöpolitiikalle eivät olleet korkealla alunperinkään. Hallitusohjelma sisälsi kauniita tavoitteita, mutta ei keinoja niiden saavuttamiseen. Harvat hyvät kirjaukset ovat osoittautumassa kokoomuslaisiksi juhlapuheiksi, ja kuluneen vuoden aikana on käynyt yhä selvemmäksi, ettei hallitus ei tee läheskään riittäviä toimia luontokadon tai ilmastokriisin torjumiseksi. Sen sijaan hallitus on toteuttanut ympäristölle suoraan haitallista politiikkaa, sanoo vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne.
– Hallituksen on nyt vastattava, onko se aidosti sitoutunut luonnonsuojelua ja ilmastonmuutosta koskeviin tavoitteisiinsa. Ja jos mielestään on, niin millä uskottavilla ja riittävillä toimilla Orpon hallitus aikoo torjua luontokatoa ja ilmastokriisiä, kysyy välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja entinen ympäristö- ja ilmastoministeri ja vihreiden kansanedustaja Maria Ohisalo.
Hänen mukaansa hallitus on leikannut luonnonsuojelun rahoituksesta historiallisen paljon, uhkaa pilata vanhojen metsien suojelun ja vesittää Suomen tavoitteet luontokadon pysäyttämisestä.
– Hallituksen linja vaikuttaa olevan, että luonnonmetsät kuuluvat sellukattilaan ja sinilevä rannoille. Kunnes toisin todistetaan, hallitus on luovuttanut luonto- ja ilmastotavoitteiden suhteen. Suunta pitäisi kääntää heti, sanoo Ohisalo.
Harjanteen mukaan ilmaston osalta Petteri Orpon (kok.) hallitus jää historiaan hallituksena, joka tietoisesti lisää päästöjä.
– Hallituksen toimet liikenteessä lisäävät päästöjä vuosittain yli miljoona tonnia, eikä hallitus esitä mitään keinoja tilalle. Hallitus väittää vähentävänsä päästöjä tehokkaasti, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Hallitus leikkaa kaikkein kustannustehokkaimmista päästövähennysten toimista, kuten kosteikkoviljelystä. Yleisestikin hallitus ei tee minkäänlaisia toimia turvemailla, joiden päästöt ovat kaksi kertaa suuremmat kuin liikenteessä, Harjanne sanoo.
Ohisalon mielestä hallituksen kauaskantoisimpia ja tuhoisimpia päätöksiä on ilmastotoimien ja etenkin luonnonsuojelun heikentäminen EU-tasolla. Hallitus on ollut valmis kaatamaan EU:n ennallistamisasetuksen, joka olisi välttämätön koko EU-alueen luontotavoitteiden kannalta.
– Ilman ennallistamista EU ei pysty pysäyttämään luontokatoa vuoteen 2030 mennessä. Pelkkä ennallistamisen kaataminen ei ole hallitukselle riittänyt vaan se on vesittänyt myös yritysvastuuta koskevaa direktiiviä ja vaatii heikennyksiä metsäkadon torjuntaan ja vesiensuojeluun, Ohisalo toteaa.
– Hallitus perustelee vastustustaan aina sillä, että se tekee korvaavia toimia. Mutta ei hallitus koskaan esitä mitään lisätoimia. Sellaisia kyllä olisi. Vihreiden keinovalikoimaan kuuluisivat esimerkiksi luonnonsuojelun rahoituksen tuplaaminen heti tänä vuonna, maankäytön muutosmaksu, pakollinen ekologinen kompensaatio, metsien ja maaperän hiilinielujen vahvistaminen sekä mahdollisuus metsän- ja maanomistajille tienata hiilensidonnalla ja luonnonarvojen säilyttämisellä, Harjanne listaa.
