Itärajan on tänä syksynä ylittänyt 716 kolmannen maan kansalaista ja ilmiö on kiihtynyt arvioitua nopeammin. Tämä ilmenee sisäministeriön muistiosta liittyen päätökseen jättää henkilöliikenteelle auki vain Pohjois-Lapin Raja-Joosepin rajanylityspiste.
Nykyisen tahdin jatkuminen tarkoittaisi noin 15 000–20 000 vuosittaista itärajan kautta saapunutta turvapaikanhakijaa, kun aiemmin heitä on ollut yksittäisiä. Myös Valko-Venäjällä oleskelevia siirtolaisia on pyritty sosiaalisessa mediassa houkuttelemaan Suomen-reitille.
Venäjän organisoima, maahanmuuttoa hyödyntävä hybridioperaatio aiheuttaa muistion mukaan vakavan turvallisuusuhan ja sitoo jo merkittävästi Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Maahanmuuttoviraston resursseja.
– Poliisin arvion mukaan maahan saapuvien ihmisten mukana Suomeen todennäköisesti saapuu sisäistä turvallisuutta vaarantavia henkilöitä, joista osalla voi olla sotarikostaustaa, muistiossa todetaan.
– Maahan tulevien henkilöiden joukossa Suomeen voi päästä myös rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä, rikollisjärjestöjen jäseniä ja siviileiksi tekeytyneitä sotilaita. Suuri hakijamäärä mahdollistaa myös erilaisten kansallista turvallisuutta vaarantavien henkilöiden tai joukkojen tarkoituksellisen lähettämisen Suomeen.
Muistion mukaan on todennäköistä, että ilmiö tulee aiheuttamaan yhteiskunnassa turvattomuutta. Yleiselle järjestykselle voi aiheutua vakavaa uhkaa, mikäli maahantulosta aiheutuu rikollisuuden, järjestäytyneen rikollisuuden tai ääriliikkeiden toiminnan merkittävää kasvua. Tämä voi näkyä terroristi-iskuina tai siihen verrattavina tekoina, tai erityyppisinä mellakoina.
– Myös maahantuloon liittyvä laaja ihmiskauppa voi olla vakava uhka yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle, muistiossa arvioidaan.
Ulkomaalaislain mahdollistamat turvaamistoimet, kuten ulkomaalaisen säilöönotto eivät ministeriön näkemyksen mukaan ole vaihtoehto itärajan ilmiön pysäyttämisessä.
Säilöönotto on viimesijainen toimenpide ja edellyttäisi, että suuresta joukosta pystyttäisiin seulomaan esiin uhkaa aiheuttavat tai pakenemista yrittävät henkilöt, jotka poliisi tai rajaviranomainen haastattelisi päätöstä varten. Lisäksi säilöönottoyksiköitä on Suomessa vain kaksi, joten niiden kapasiteetti voisi tulla vastaan.
Tulijoita voi ”kadota”
Turvapaikkaa hakeva henkilö rekisteröidään joko heti tullessaan tai asiaa varten perustetussa järjestelykeskuksessa. Lain mukaan turvapaikanhakijan tulee oleskella järjestelykeskuksessa, kunnes hänet on rekisteröity. Tällä turvataan paitsi hakijan omia oikeuksia, myös sitä, että Suomessa ei oleskele suuria määriä henkilöitä, jotka eivät täytä maahantulon edellytyksiä, mutta jotka eivät ole viranomaisten tiedossa.
Rekisteröinnin hitaus suuren tulijamäärän edessä aiheuttaa ongelmia. Muistiosta ilmenee, että Joutsenossa ja Oulussa on jo jouduttu majoittamaan suurehkoja määriä rekisteröimättömiä turvapaikanhakijoita, joiden liikkumista ilman järjestelykeskusvaltuuksia ei voida rajoittaa.
– Jo nyt on ollut merkkejä siitä, että keskuksista pyritään poistumaan ennen rekisteröintiä, muistio taustoittaa.
Vaikka uusien järjestelykeskusten perustaminen voisi estää ”henkilöiden katoamista” ennen rekisteröintiä, ei sekään auta perimmäiseen ongelmaan, eli Venäjän puolella maahantuloa järjestäviin tahoihin.
Muistiosta selviää myös, että mahdolliset Raja-Joosepissa kansainvälistä suojelua hakevat kuljetettaisiin Oulun vastaanottokeskukseen noin seitsemän tunnin matkan päähän. Toisaalta Raja-Joosepin pohjoisten olosuhteiden ja sen kohdalla Venäjän puolella vallitsevan heikon infrastruktuurin toivotaan ehkäisevän välineellistä maahantuloa.
”Ilmiö valjastettu laajempiin tarkoitusperiin”
Venäjä on toistaiseksi suhtautunut kielteisesti suomalaisten rajavaltuutettujen neuvotteluavauksiin ja ilmiön hallintaan liittyviin esityksiin.
– Se, että ilmiön taustalla on myös järjestäytynyttä rikollisuutta ja venäläisviranomaisten korruptiota, ei tarkoita sitä, etteikö ilmiö olisi samalla Venäjän laajempiin ulkopoliittisiin tarkoitusperiin valjastettu, muistiossa todetaan.
Maahanmuuttoa hyödyntävällä hybridivaikuttamisella yritetään painostaa Suomea. Pyrkimyksenä voi olla suomalaisen yhteiskunnan horjuttaminen luomalla epävarmuutta ja jakautumista, ja kuormittamalla viranomaistahoja.
– Samalla Venäjä pyrkii muistuttamaan, että Suomi on muuttoliikkeen kohdemaana Venäjän toimista riippuvainen ja niille haavoittuva.
– Hybriditoiminnan ilmeisenä tarkoituksena on myös yleisempi pyrkimys heikentää länsimaiden tukea Ukrainalle viemällä huomiota pois Venäjän hyökkäyssodasta ja heikentämällä päättäväisyyttä muistuttamalla avointen yhteiskuntien haavoittuvuuksista, muistio jatkaa.
Suomeen kohdistuvilla toimilla arvioidaan olevan laajempi kansainvälinen kohderyhmä, jossa Ukrainaa tukevia länsimaita pidetään varuillaan Venäjän mahdollisista jatkotoimista.
– Venäjän nykyjohdolla on vähän pidäkkeitä tehdä ulkomailla tekoja, jotka ovat laittomia tai ylittävät kohdemaassa hyväksyttävyyden rajan. Venäjä kokee hyötyvänsä, jos länsimaa ja läntinen yhteiskunta kärsii tai heikkenee.
Muistion mukaan sisäpoliittisesti Venäjän johto käyttää hybridivaikuttamisen seurauksia, kuten esimerkiksi rajojen sulkemista, pyrkimyksiin vahvistaa omaa asemaansa ja ohjata kansalaisten ajattelua sekä toimintaa.
LUE MYÖS:
”Hyvin hämmentävää” – Ben Zyskowicz ihmettelee tulkintaa itärajan täyssulusta
Mari Rantanen Sanna Ukkola Showssa: Koko raja voi mennä kiinni jo ensi viikolla
