Uutta televisiota tai älypuhelinta ostaessasi sinulle tarjotaan todennäköisesti myös erillistä lisäturvasopimusta. Lisäturvan nimi, hinta ja tarkat sopimusehdot vaihtelevat liikkeittäin, mutta lähtökohtaisesti niiden tarkoituksena on korvata laitteelle yllättäen tapahtuneet vahingot ja vikaantumiset. Lisäturvalla luvataan korvata esimerkiksi tilanne, jossa puhelin vaurioituu kastumisen tai putoamisen takia.
Kuluttajan kannattaa kuitenkin olla tarkkana ennen sopimukseen tarttumista. Monet lisäturvalla korvattavat vahingot ovat sellaisia, jotka korvataan myös kotivakuutuksesta. Silloin on olemassa riski, että kuluttaja maksaa tarpeettomasti tuplavakuutuksesta.
– Jos kotivakuutus kattaa samat vahingot, koko lisäturvasopimus on tarpeeton, Kuluttajaliiton juristi Timo Niemi huomauttaa Verkkouutisille.
Hänen mukaansa lisäturvavakuutuksen ehdoissa pitäisi olla selvästi jotain sellaista, jonka vuoksi se eroaa selvästi edukseen kotivakuutuksesta.
– Silloin sen ottaminen voi olla järkevää. Jos lisäturvasopimus ei tarjoa mitään merkittävää lisäturvaa kotivakuutuksen jälkeen, niin eihän siinä ole kuluttajan kannalta mitään järkeä.
Etenkin arvokkaampien elektroniikkalaitteiden kohdalla lisäturvasopimuksella voidaan luvata korvata suurempia summia kuin kotivakuutuksen ehdoissa. Näissäkin tilanteissa Niemi suosittelee pohtimaan, tulisiko kannattavammaksi päivittää kotivakuutuksen ehtoja sellaisiksi, ettei yksittäiselle laitteelle tarvitsisi ostaa erillistä lisäturvaa.
– Yleisesti ottaen lisäturvasopimuksista ei ole mitään hyötyä. Jos saman kohteen vakuuttaa kahteen kertaan, et kuitenkaan ole oikeutettu kaksinkertaiseen vakuutuskorvaukseen, Niemi toteaa.
Monissa lisäturvasopimuksissa vikaantuneen laitteen omavastuuosuus voi olla pienempi kuin kotivakuutuksen omavastuu. Niemen mukaan joissain tilanteissa pienempi omavastuu voi periaatteessa tehdä sopimuksen kannattavammaksi.
Kuluttajan kannattaa silti huomioida, että hän maksaa jatkuvasti lisäturvasopimuksesta erikseen. Pitkässä juoksussa tuplavakuutuksen maksaminen voi tulla kalliimmaksi kuin se, että hän tyytyisi kotivakuutuksen ehdoissa mainittuun suurempaan omavastuuosuuteen vahingon sattuessa.
Myyjällä on aina vastuu virheestä
Huomionarvoista myös se, että myyjällä eli tässä tapauksessa elektroniikkaliikkeellä on lakisääteinen virhevastuu. Jos laitteessa ilmenee virhe kohtuullisen ajan kuluessa, liike on velvoitettu korvaamaan se. Huolimatta siitä, onko laitteelle hankittu lisäturva tai ei.
– Jos tavarassa on virhe, myyjä vastaa siitä aina, joko lakisääteisen virhevastuun tai takuun perusteella. Myyjän lakisääteiselle virhevastuulle ei ole säädetty tarkkoja aikarajoja, vaan se määräytyy tapauskohtaisesti tavaran oletettavissa olevan kestoiän perusteella, Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) johtava asiantuntija Mikko Saastamoinen huomauttaa.
Saastamoinen muistuttaa, että takuun antaminen on vapaaehtoista. Jotkut liikkeet tarjoavat lisäturvaa myös pidennetyllä takuuajalla.
– Ilman takuutakin myyjä vastaa virheestä lain virhevastuusäännösten perusteella. Takuuajan päättyminen ei myöskään merkitse sitä, että yrityksen vastuu virheestä samalla päättyisi.
Kaikkia laitteessa ilmenneitä vikoja ei kuitenkaan voida laittaa virhevastuun piiriin. Sellaisia ovat esimerkiksi laitteen tai sen osan tavanomainen kuluminen, vääränlainen käsittely, käyttö- tai hoito-ohjeiden laiminlyönti tai tavaran luovutuksen jälkeen sattuneet tapaturmat.
– Nämä eivät kuulu virhevastuun piiriin, ja näitä tilanteita varten kuluttaja voi halutessaan suojautua maksullisin lisäturvin, Saastamoinen sanoo.
Saastamoinen on Niemen kanssa samaa mieltä siitä, etteivät maksulliset lisäturvat tuo kuluttajalle lisäarvoa virhetilanteissa ja niissä tapauksissa, joissa hänellä on oikeus saada korvaus kuluttajasuojalain ja mahdollisen takuun perusteella.
Aiemmin kuluttajariitalautakunnassa ratkaisuja tehneelle Niemelle on tullut vastaan tapauksia, joissa laitteen hajoaminen on yritetty saamaan korvatuksi ensin virhevastuun tai takuun perusteella.
– Silloin kuluttaja ei ole ensiksi kertonut, mistä laitteen vikaantuminen on johtunut. Sitten selviääkin, että laite on hajonnut iskun tai kosteusvaurion takia.
Tämän jälkeen korvauksia on yritetty hakea kotivakuutuksesta.
– Siinä käy kuitenkin huonosti, sillä jos kertomukset vikaantumisesta ovat ristiriitaisia keskenään, vakuutuskorvauksia ei makseta. Vakuutusyhtiöille päätyy silloin tällöin tapauksia, joita on yritetty ensin takuun perusteella saada korvatuksi.