Kuluvana vuonna kuluttajahinnat olivat noin seitsemän prosenttia korkeammat kuin vuonna 2021.
Veronmaksajain keskusliiton mukaan palkansaajien ansiokehitys on ollut selvästi vaisumpaa, joten reaalipalkat ovat laskeneet selvästi. Joulukuun loppupuolella valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki ennustivat, että palkansaajien ansiotaso on 2,6 prosenttia korkeampi vuonna 2022 kuin vuotta aiemmin.
Nettopalkan ostovoimaan vaikuttaa palkkojen ja hintojen lisäksi tuloverotus. Tänä vuonna palkansaajilla jäi hieman enemmän rahaa käytettäväksi verojen jälkeen, kun veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut laskivat hitusen.
Palkansaajan nettotulojen ostovoima heikkeni silti tänä vuonna lähes neljä prosenttia reaaliansioiden laskun myötä. Suurempi pudotus koettiin viimeksi 1990-luvun lama-aikoina, Veronmaksajat vertaa.
Inflaation ennakoidaan saavuttaneen huippunsa kuluan vuoden loppupuolella. Vuoden 2023 hintataso on silti selvästi korkeampi kuin vuonna 2022. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen olevan neljä prosenttia korkeammat vuonna 2023 ja Suomen Pankki peräti 5,5 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2022.
Jotta reaalipalkat pysyisivät edes tämän vuoden tasolla, pitäisi Veronmaksajain mukaan (nimellis)palkkojen nousta siis samaa 4-5,5 prosentin vauhtia ensi vuonna. Ostovoimaa tällainen ansiokehitys ei kuitenkaan pitäisi ennallaan, koska tuloverotus kiristyy jonkin verran ensi vuonna.
Palkansaajan sairausvakuutusmaksujen nousu kiristää tuloveroprosenttia noin 0,2 prosenttiyksikköä. Sote-uudistuksen veromuutokset voivat joillain tulotasoilla laskea tai kiristää veroprosenttia hieman.
Ansiotuloverotukseen tehdään valtiovarainministeriön syksyllä ennustamaa 3,5 prosentin ansiotason nousua vastaavat ”indeksitarkistukset”, jotta tämän suuruinen ansiotason nousu ei nostaisi tuloveroprosenttia. Jos ansiot kuitenkin nousevat enemmän, veroprosentti nousee veroprogression takia.
Esimerkiksi tuoreimman valtiovarainministeriön ennusteen mukainen neljän prosentin ansiotason nousu kiristää keskituloisen palkansaajan veroprosenttia yksinään noin 0,1 prosenttiyksikköä.
Keskituloisella sote-uudistuksesta seuraavat ansiotuloveromuutokset sattuvat jonkin verran kompensoimaan sosiaalivakuutusmaksujen kiristymistä, minkä takia veroprosentti nousisi vain 0,2 prosenttiyksikköä kokonaisuudessaan.
Jos inflaatio olisi saman suuruinen kuin palkkojen nousu kuten valtiovarainministeriö ennustaa, keskituloisen palkansaajan ostovoima laskisi 0,2 prosenttia. Muilla esimerkkitulotasoilla nettotulojen ostovoiman lasku olisi noin 0,4-0,7 prosenttia, Veronmaksajat laskee.
Jotta keskituloisen ostovoima pysyisi ennallaan vuonna 2022 selvästi alentuneella tasollaan, palkkatason pitäisi olla noin 4,3 prosenttia suurempi kuin vuonna 2022, jos inflaatio pysyisi neljässä prosentissa.
Jos kuluttajahintaindeksi nousisi kuitenkin 5,5 prosenttia vielä ensi vuonna tähän vuoteen verrattuna, kuten Suomen Pankki ennustaa, keskipalkkaisen ostovoima laskisi neljän prosentin palkankorotuksella peräti 1,7 prosenttia. Tällöin palkan ostovoima olisi 5,4 prosenttia matalampi vuonna 2023 kuin vuonna 2021.
Vasta 6,4 prosentin ansioiden nousulla ostovoima ei laskisi entisestään, jos inflaatio olisi 5,5 prosenttia. Toisaalta näin suuri ansiotason nousu voisi ruokkia yhä inflaatiota.
Jos ansiot nousisivat 6,4 prosenttia keskituloisen veroprosentti kiristyisi veroprogression myötä kokonaisuudessaan 0,6 prosenttiyksikköä. Monilla muilla tulotasoilla veroprosentti nousisi enemmän.
– Reaaliansioiden pitäisi siis nousta selvästi, jotta ostovoima ei jatkaisi heikentymistään, kun inflaatio pysyy korkeammalla kuin mitä verotukseen tehty 3,5 prosentin ansiotasotarkistus on, Veronmaksajat summaa.
