Aktian tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan korkotason nousu on vaikuttanut kaikissa Pohjoismaissa kotitalouksien tilanteeseen, mikä on vähentänyt kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja laskenut asunnonostohalukkuutta.
Asuntojen arvostus on kehittynyt Suomessa muita Pohjoismaita heikommin, eikä tulevaisuuskaan näytä valoisalta.
Kun tarkastellaan asuntomarkkinaa pitkällä aikavälillä, voidaan havaita, että Suomi on asuntojen hintakehityksessä muita Pohjoismaita selvästi jäljessä.
– Vuodesta 2010 asuntojen hintojen kehitys on ollut apaattista Suomessa. Meillä hinnat ovat nyt noin kymmenen prosenttia korkeammat kuin 2010, muissa Pohjoismaissa 46–78 prosenttia, Aktian pääekonomisti Lasse Corin kertoo tiedotteessa.
Hänen mukaansa Suomen asuntojen arvostuksessa näkyvät heikompi talouskasvu ja kaupungistuminen. Syrjäseutujen asuntojen hintojen lasku vaikuttaa koko maan asuntohintatilastoihin.
Corinin mukaan Suomi jatkaa rämpimistä muiden maiden vaurastuessa.
– Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ennusteiden mukaan Norja, Ruotsi ja Tanska tulevat ylläpitämään kilpailukykynsä eli niiden vaihtotase on ylijäämäinen. Tulevina vuosina näiden maiden vaurastuminen jatkuu, mikä heijastunee myös asuntomarkkinoihin. Vaikka korkoshokin aiheuttaman alavire asuntomarkkinoilla on koskettanut kaikkia, markkinoiden tulevaisuus muiden kuin Suomen osalta on valoisampi.
Suomalaisilla on vähiten velkaa
Suomessa velkojen suhde tuloihin oli uusimmassa tilastossa 125 prosenttia, Norjassa 241 prosenttia. Velkaantuneisuusaste mittaa kaikkien kotitalouksien yhteenlasketut velat jaettuna yhteenlasketuilla käytettävissä olevilla tuloilla. Käytettävissä olevilla tuloilla tarkoitetaan muun muassa palkkoja, korkoja ja pääomatuloja.
– Suomessa niin kotitalouksien kuin julkisen sektorin velasta keskustellaan yleensä huolestuneeseen sävyyn. Muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on kuitenkin matalin, Corin huomauttaa.
Suomalaisten kotitalouksien korkomenojen osuus käytettävissä olevista tuloista on ollut Pohjoismaiden alhaisin jo 24 vuotta. Vuoden 2022 alkupuolella suomalaisten korkomenot olivat noin yksi prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Tanskassa luku oli hieman korkeampi, mutta Ruotsissa jo 2,5 prosenttia ja Norjassa lähes neljä prosenttia.
– Osa eroista selittyy yleisen korkotason eroilla. Norjassa yleinen korkotaso on ollut selvästi Pohjoismaiden korkein eikä koskaan laskenut negatiiviseksi. Muissa Pohjoismaissa sen sijaan nautittiin nollakoroista, Corin selventää.
