– Suomen viennin päähuomio on suuryritysten näkymissä ja hartaasti odotetussa viennin suhdannekäänteessä. Viennin tuottamat euromäärät painottuvatkin luonnollisesti suuriin yrityksiin. Suomi kuitenkin elää viennistä, ja sitä on liian vähän, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Hänen mukaansa Suomella on yksi alihyödynnetty vientiresurssi, jonka kasvattaminen voisi nostaa selvästi viennin osuutta bruttokansantuotteesta: mikroyritykset.
– Tavaravientiä tekevistä yrityksistä valtaosa on mikroyrityksiä. Niiden yhteenlaskettu vienti on vuositasolla jo miljardiluokkaa, ja määrä nousee, kun yritykset kasvavat. Kasvun tiellä ovat pienten yritysten rahoitukselliset haasteet mutta myös työvoiman saatavuus, Kotamäki toteaa.
Vuonna 2022 suomessa oli noin 20 000 tavaravientiä harjoittavaa yritystä. Kaksi kolmasosaa näistä on mikroyrityksiä.
Kotamäen mukaan viennin osuus Suomen bkt:sta on tällä hetkellä alle 40 prosenttia, eikä se ole juurikaan muuttunut finanssikriisin jälkeen.
– Samaan aikaan muut Pohjoismaat ovat onnistuneet kasvattamaan vientisuhdettaan. Saksan viennin bkt-osuus on noin 46 prosenttia, Ruotsin 55 prosenttia ja Tanskan peräti 67 prosenttia.
– Vienti on kuin peili Suomen kansantalouteen. Pitkällä aikavälillä Suomen viennillä ei mene erityisen huonosti, jos kohta ei erityisen hyvinkään. Suotuisasti kasvava vienti on yleensä signaali kilpailukykyisestä kansantaloudesta, minkä takia viennin tekijöitä pitäisi Suomessa pystyä vahvistamaan, Kotamäki sanoo.
– Suomen kaltaisissa maissa vientisuhde on tyypillisesti korkeampi, kuin mitä se Suomessa nyt on, ja vientipotentiaali voisi olla Suomen kaltaisella vauraalla ja vakaalla maalla jopa 15 prosenttiyksikköä korkeampi. Olosuhteet huomioon ottaen Suomi tällä hetkellä alisuoriutuu vientimaana, hän jatkaa.
Harvojen suuryritysten varassa oleva vienti lepää liian kapeilla harteilla. Viime vuosina on panostettu keskisuurten midcap- tai mittelstand-kokoisten vientiyritysten joukon kasvattamiseen, sillä vientitulojen tärkeys kansantaloudelle on kiistaton. Sen sijaan vientiresurssi, josta harvemmin puhutaan, ovat mikroyritykset.
Vuonna 2022 suomessa oli noin 20 000 tavaravientiä harjoittavaa yritystä. Kaksi kolmasosaa näistä yrityksistä on mikroyrityksiä.
– Lukumääräisesti suurin osa viejistä ovat pieniä yrityksiä. Näitä yrityksiä on tärkeää auttaa kasvamaan. Suomi on pieni markkina. Vientiin kannustaminen auttaa yrityksiä skaalaamaan tuotantoaan suuremmille markkinoille, mikä puolestaan auttaa Suomen kansantaloutta työllisyyden, innovatiivisuuden ja tuottavuuden kautta, Kotamäki sanoo.
Mikroyritykset vievät 2,7 miljardilla eurolla vuodessa
Keskimääräisen ulkomaankauppaa harjoittavan mikroyrityksen tavaravienti on noin 190 000 euroa vuodessa. Joukon yhteisvaikutus Suomen vientituloihin on vuositasolla kuitenkin 2,7 miljardia euroa, joka tulee nousemaan, kun yrityskoko ja sitä kautta mahdollisuus suurempiin kauppoihin kasvaa.
Kasvu vaatii yleensä ulkopuolista rahoitusta. Kotamäen mukaan on viitteitä, että osalla erityisesti pienistä ja nuorista yrityksistä on vaikeuksia saada rahoitusta kasvulleen.
– Uudistuminen on aina vaikeaa, mutta Suomella ei ole enää vaihtoehtoja. Toimiva rahoitusmarkkina on ennakkoehto menestyvälle yrityssektorille. Jos yritykset eivät saa investointirahoitusta kohtuullisin ehdoin, on kasvu vaikeaa, Kotamäki sanoo.
Suomen houkuttelevuus vaakalaudalla
Vientiyritysten määrän ja viennin kasvattamisen lisäksi Kotamäki nostaa esiin toisen tekijän, jonka merkitys yritysten menestymiselle on suuri.
– Osaavan työvoiman saatavuus on äärettömän tärkeää. Yritykset eivät kykene kasvamaan, jos tekevät kädet ovat liian niukassa. Suomeen voi olla vaikea saada ulkomaisia suoria investointeja, mikäli investorit arvioivat työvoiman saatavuuden aiheuttavan ongelmia.
Kotamäki on myös huolissaan työvoiman saatavuudesta tulevaisuudessa ja muun muassa maakuvan vaikutuksesta Suomen houkuttelevuuteen kansainvälisillä työmarkkinoilla.
– Suomen lisäksi myös muut länsimaat vanhenevat kiihtyvää tahtia. Näin osaavasta työvoimasta kilpaillaan entistä kovemmin, eikä Suomen veto- tai pitovoima ole vielä riittävällä tasolla.
Kotamäen mukaan Suomella on suuri potentiaali esimerkiksi kestävässä siirtymässä. Valitettavasti itseaiheutettu ongelma julkisen talouden tilassa ei välttämättä helpota asioiden edistämistä.
– Toisaalta innovaatiot syntyvät aina niukkuudesta ja niukkuutta on nyt ja tulevaisuudessa jaossa, joten ehkä tilanteessa voi nähdä jotain hyvääkin, hän summaa.
