Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru on tehnyt uuden kirjallisen kysymyksen pääkallojupakasta. Kysymys asian hoitamisesta ruotsalaisen ministerikollegan kanssa tulee uuden tiede- ja kulttuuriministerin Antti Kurvisen (kesk.) vastattavaksi.
Otsikkona on ”neuvottelujen eteneminen ryöstettyjen vainajien palauttamiseksi Ruotsista kotiseurakuntiin ja Pälkäneen rauniokirkon kattaminen”.
Kyse on Ruotsin Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa olevista, Suomesta vuonna 1873 ryöstetyistä vainajista ja heidän ruumiinosistaan. Anatomisiin kokoelmiin sisältyy kansanedustajan mukaan 77 nykyisen Suomen alueelta peräisin olevaa pääkalloa.
Anastukset tapahtuivat aikanaan Enon, Pielaveden, Rautalammin ja Pälkäneen hautausmailta. Jäännöksistä suurin osa on ruotsalaisen Gustaf Retziuksen retkiryhmän kaivauksista Pälkäneen rauniokirkon kirkkomaalla.
– Pääkalloja ja elävien ihmisten päitä mittaamalla Gustaf Retzius pyrki todistamaan rotuteorian oikeaksi. Sen mukaan ruotsalaiset olivat valiokansaa ja suomalaiset edustivat alempaa rotua, jolle ominaisia piirteitä olivat muun muassa alakuloisuus ja hidasälyisyys, Pauli Kiurun kysymyksessä todetaan.
– Rotuteorioiden historia on synkkä. Kalloindeksit ja muut vastaavat selitystavat ovat osoittautuneet kestämättömiksi sekä eettisiltä perusteiltaan että todisteluvoimaltaan. Myös Karoliininen instituutti on pahoitellut, että vainajien jäänteitä on hankittu epäeettisellä tavalla suomalaisilta hautausmailta.
– Ruotsissa asuvat suomalaistaustaiset henkilöt ovat kokeneet Karoliinisen instituutin kokoelman vainajien muistoa ja arvoa loukkaaviksi. Myös Suomessa on noussut esille vahva toive saada esi-isien jäänteet takaisin kotimaahan omien seurakuntien kirkkomaihin. Asiaa on käsitelty ainakin Pälkäneen seurakunnassa. Kirkkoherra Jari Kemppainen on luvannut, että seurakunta on halukas ottamaan ryöstetyt vainajat takaisin ja järjestämään siunaushetken sekä uudelleen hautaamisen vainajien muistoa kunnioittavalla tavalla.
Pauli Kiuru on aiemmin tehnyt asiasta kaksi kirjallista kysymystä silloiselle vastaavalle ministerille Annika Saarikolle (kesk.). Niiden myötä asia ei edennyt.
– Karoliininen instituutti sai vuonna 2020 valmiiksi kartoituksensa suomalaisista jäämistöistä. Helsingin Sanomien kuukausiliitteen (2/2021) mukaan ”palautusprosessi voisi käynnistyä, jos Suomen valtio sitä pyytäisi ja Ruotsin valtio suostuisi siihen. Vaikka Karoliinisella instituutilla on valtaa tehdä yksittäisiä palautuspäätöksiä, suomalaisten jäämistöt ovat teknisesti Ruotsin valtion omaisuutta”.
Vainajien jäänteiden kansainvälisiin palautuksiin ei Kiurun mukaan ole olemassa tämänkaltaisissa tilanteissa vakiintuneita menettelytapoja.
– Saadun kokemuksen valossa virkamiestasolla etenevä vuoropuhelu ei ole johtanut myönteiseen lopputulokseen, vaikka sen yrittäminen on toki ollut perusteltua ja arvokasta. Uudella ja aktiivisella tiede- ja kulttuuriministerillä Antti Kurvisella on nyt oivallinen tilanne tehdä tarvittavat johtopäätökset ja nostaa asia virkamiestasolta ministeritasolle yhdessä ruotsalaisen kollegansa kanssa, Kiuru sanoo.
– Vainajien palauttaminen kotiseurakuntiin olisi luonnikas todiste Suomen ja Ruotsin erinomaisista suhteista. Historian kiusallista tapahtumista voidaan keskustella ja sopia kiihkottomasti ystävyysmaiden välillä. Suomen ja Ruotsin ministerit voisivat osallistua palautusjuhlaan ja siunaukseen Pälkäneen rauniokirkolla, joka olisi saanut tilaisuuden kunniaksi Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistyksen esittämän lasikatteen opetus- ja kulttuuriministeriön myötävaikutuksella ja tuella, kysymyksessä todetaan.
Varsinaiset kysymykset ovat ”oletteko tiede- ja kulttuuriministerinä valmis edistämään vainajien palautusta Suomeen, jotta rotuteorioihin liittyvä hautojen ryöstäminen saadaan henkisenä painolastina ja vääryytenä korjattua, oletteko ministerinä valmis nostamaan asian virkamiestasolta ministeritasolle ja tekemään Ruotsiin virallisen palautuspyynnön, oletteko osaltanne valmis osallistumaan palautusjuhlallisuuksiin ja kutsumaan mukaan ruotsalaisen ministerikolleganne, näettekö mahdolliseksi ministerinä ja ministeriön osaamisella sekä tuella edistää rauniokirkon kattamiseen liittyvää hanketta?”.
