Nordic Compass –ryhmä kokoontui tällä viikolla ensimmäistä kertaa Göteborgissa. Ryhmään kuuluu 40 pohjoismaista yritystä ja toimijaa. Nordic Compass tavoittelee Pohjoismaiden pääomamarkkinoiden, arvopaperi-infrastruktuurin ja rahoituksen esteiden nykyistä tiiviimpää yhdistämistä.
– Nykyinen viiteen maahan hajautunut markkina ei ole kenenkään etu. Yksi harmonisoitu pääomamarkkina on parempi, kuin viisi pientä toisistaan erillistä markkinaa, Nordic Compassin puheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo Verkkouutisille.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki tervehtii hanketta ilolla.
– Jos vaa’alla olisi hieman vähemmän markkinavaltaa, mutta enemmän pääomaa suomalaisille yrityksille, valitsisin pääoman, Kotamäki sanoo Verkkouutisille.
Kotamäki rauhoittelee puhetta siitä, että Helsingin pörssi kuihtuisi pois.
– Tämä ei välttämättä ole tilanne, jossa yksi voittaa ja toinen häviää. Pikemminkin kyse voi olla siitä, että markkina kasvaa ja mahdollisuudet lisääntyvät kaikille. Se olisi parhaassa tapauksessa win-win-ratkaisu.
Pk-yritykset voivat olla suurimmat voittajat
Suomessa rahoituksen haasteet on tunnistettu. Markkina on hyvin keskittynyt. Kilpailua ei ole ja se vaikeuttaa yritysten skaalautumista.
– Meillähän yritysrahoituksessa on vanha sanonta, että Suomessa on kaksi ja puoli pankkia. Jos meillä olisi aidosti yhteinen pohjoismainen pääomamarkkina, kilpailu lisääntyisi ja suomalaisyritykset voisivat hakea rahoitusta paljon nykyistä laajemmalta joukolta toimijoita, Kotamäki sanoo.
– Suuryrityksillä on jo nyt melko hyvät yhteydet kansainvälisille rahoitusmarkkinoille. Selvimmät hyödyt kohdistuisivat pk-yrityksiin ja kasvuyrityksiin, joille rahoituksen saatavuus ja kilpailuttaminen ovat usein paljon vaikeampia.
Kotamäen mukaan yhteinen markkina voisi madaltaa kynnystä yli rajojen.
Onko Suomen etu sama asia kuin Helsingin pörssin etu?
Suomi voi saada enemmän investointeja, vaikka Helsingin pörssi menettäisi suhteellista vaikutusvaltaansa. Samalla osa analyytikkotoiminnasta, listautumisista ja finanssialan osaamisesta voisi pitkällä aikavälillä keskittyä entistä vahvemmin Tukholmaan.
Tukholman pörssi on markkina-arvoltaan noin viisinkertainen Helsinkiin verrattuna. Siksi moni asiantuntija arvioi, että yhteisestä pohjoismaisesta markkinasta hyötyisi suhteellisesti eniten juuri Ruotsi.
– Ruotsi on koko EU:n paras pääomamarkkina. Harmonisoimalla Pohjoismaiden lainsäädäntöä ja luomalla esimerkiksi Pohjoismaisia kasvurahastoja suomalaiset pääsevät mukaan parempaan ja suurempaan pääomamarkkinaan, Katainen sanoo.
Kotamäen mukaan kyseessä ei ole nollasummapeli. Ruotsissa pääomamarkkina toimii tällä hetkellä jo hyvin ja raha kiertää Tukholman pörssissä enemmän kuin esimerkiksi Helsingissä.
– Todennäköisesti jos joku yksittäinen kaupunki voittaisi suhteellisesti enemmän kuin muut, niin se voisi olla Tukholma, Kotamäki sanoo.
Kotamäen mukaan Tukholma voisi olla integraation suurin voittaja, mutta se ei tarkoita Helsingin heikkenemistä. Hänen mukaansa Helsinki voi edelleen kasvaa, vaikka Tukholma kasvaisi nopeammin.
– Helsinki voi edelleen kasvaa, vaikka Tukholma kasvaisi vielä nopeammin. Ei ole välttämätöntä, että joku häviää, jos koko markkina kasvaa.
Kotamäki katsoo asiaa yritysten eikä finanssikeskusten näkökulmasta. Vaikka Tukholma vahvistuisi suhteellisesti, hän pitää tärkeämpänä sitä, että suomalaiset yritykset saisivat enemmän rahoitusta ja uusia kasvumahdollisuuksia.
Kasvurahasto voisi ratkaista yhden ongelman
– Tällä tavoitellaan suuren kokoluokan yhteistä rahastoa, johon tulisi pääomia kaikista Pohjoismaista. Eli yhdistämällä voimamme pääsemme merkittävästi suurempaan kokoluokkaan, kuin toimimalla kansallisesti, Katainen sanoo.
Ajatus saa tukea Mauri Kotamäeltä, jonka mukaan Suomessa on pula erityisesti suurista kasvuvaiheen rahoittajista.
– Suomessa rahastot ovat tyypillisesti liian pieniä. Ensimmäisille rahoituskierroksille rahaa löytyy vielä kohtuullisesti, mutta myöhemmissä kasvuvaiheissa pääomaa on vähemmän saatavilla, Kotamäki sanoo.
Hänen mukaansa suuri pohjoismainen rahasto voisi auttaa yrityksiä kasvamaan ilman, että niiden täytyy hakea rahoitusta Euroopan suurista pääomakeskuksista tai Yhdysvalloista. Samalla hän muistuttaa, että liian suuri rahasto voi myös vääristää markkinaa.
– Oikein rakennettuna se voi olla erinomainen ratkaisu, väärin rakennettuna markkinahäirikkö, Kotamäki sanoo.
– Kasvurahasto tulee toimimaan puhtaan markkinaperusteisesti. Se tekee sijoituksia oman itsemäärittämänsä mandaatin perusteella sille sopiviin yrityksiin. Kyseessä on täysin yksityinen rahasto, johon ei haeta valtioiden tukea. Halutessaan valtiolliset sijoitusrahastot voivat tehdä siihen sijoituksia, Katainen sanoo.
Kotamäki näkee, että Pohjoismaat voisivat olla tiennäyttäjä koko Euroopalle, jossa on yhteisestä pääomamarkkinasta puhuttu ainakin neljännesvuosisadan ajan.
– Jos Pohjoismaat onnistuisivat tässä, se voisi toimia esimerkkinä myös laajemmalle eurooppalaiselle pääomamarkkinaintegraatiolle.
Nordic Compassin todellinen testi ei ole se, kasvaako Tukholma Helsinkiä nopeammin. Ratkaisevaa on, syntyykö Pohjolaan enemmän pääomaa kuin mitä nykyinen hajautunut järjestelmä pystyy tuottamaan.