EKP:n neuvosto nosti ohjauskorkoja helmikuussa 0,50 prosenttiyksikköä ja on ilmoittanut selvästi aikovansa nostaa korkoja jälleen 0,50 prosenttiyksikköä 16. maaliskuuta pidettävässä kokouksessa, jolloin talletuskorko nousee 3,00 prosenttiin.
SEB-pankin päästrategi Jussi Hiljanen toteaa, että lisää koronnostoja on luvassa tämänkin jälkeen, vaikka Yhdysvaltojen pankkisektorilla ilmenneet ongelmat ovat lisänneet markkinoiden epävarmuutta.
– Odotettua korkeammat inflaatioindikaattorit lisäävät EKP:hen kohdistuvia paineita, ja uskomme, että 16. maaliskuuta toteutuvaan 0,50 prosenttiyksikön koronnostoon yhdistyvät signaalit siitä, että toukokuussa on odotettavissa toinen 0,50 prosenttiyksikön koronnosto, Hiljanen arvioi.
Helmikuun kokouksesta lähtien EKP on korostanut talouden indikaattoreiden ja maaliskuun kokouksen yhteydessä julkaistavien päivitettyjen makroennusteiden merkitystä maaliskuun kokouksen jälkeisen politiikan kannalta.
Viimeaikaiset inflaatioindikaattorit ovat olleet odotuksia korkeampia, ja talous on pysynyt odotettua vahvempana, työmarkkinat ovat vakaat ja työttömyys ennätysalhaalla.
EKP:n pääjohtaja korosti Christine Lagarde viimeksi 3. maaliskuuta, keskuspankki odottaa positiivista kasvua ja lisääntyvää talouden aktiviteettia vuoden aikana.
– Uskomme EKP:n nostavan korkoja niin paljon kuin on tarpeen inflaation palauttamiseksi takaisin tavoitteeseen, jopa taantuman laukaisemisen uhalla. Aiemmin näytti mahdolliselta, että kesäkuun kokoukseen mennessä EKP on saattanut saada juuri ja juuri riittävästi varmuutta siitä, että pohjainflaatio on laskusuunnassa, mikä oikeuttaisi lopettamaan koronnostosyklin tuolloin ja siirtämään painopisteen taseen supistamisen vauhdittamiseen, Hiljanen pohtii.
– Viimeaikaiset inflaatioluvut ovat kuitenkin yllättäneet, ja uuden ennusteemme mukaan pohjainflaation lasku ennen vuoden toista puoliskoa on epätodennäköistä, mikä tarkoittaa, että koronnostot jatkuvat jonkin verran pidempään kuin aiemmin ajateltiin.
– Koska hintojen nousuvauhti ei todennäköisesti hidastu kesäkuuhun mennessä, pidämme todennäköisenä, että kesäkuun 0,25 prosenttiyksikön koronnostoa seuraa toinen 0,25 prosenttiyksikön koronnosto 4,00 prosenttiin (talletuskorko) heinäkuussa. Tuolloin uskomme EKP:n siirtävän huomionsa taseeseen ja nopeuttavan APP-omistustensa vähentämistä, Hiljanen jatkaa.
Mikäli inflaation nousu ei taittuisi vielä kesälläkään, EKP joutuisi jatkamaan korkojen nostoa syksyllä, Hiljanen toteaa.
Viime päivinä sijoittajien huomion on vienyt Yhdysvalojen pankkisektorilla ilmenneet ongelmat, jotka ovat merkittävästi vähentäneet markkinoiden odotuksia siitä, että kuinka korkealle Fedin ja EKP:n ohjauskorot tullaan lähikuukausina nostamaan.
– Viime päivien tapahtumat eivät poista EKP:n huolta inflaationäkymistä, mutta voivat johtaa EKP:n hieman varovaisempaan kommentointiin koskien näkymiä toukokuun koronnostolle. Todennäköistä kuitenkin on, että EKP pitää selkeästi oven auki 0,50 prosenttiyksin koronnostolle myös toukokuussa, elleivät inflaationäkymät osoita helpottamisen merkkejä ennen sitä, Hiljanen sanoo.
