Suomen turvallisuustilanne on muuttunut nopeasti, arvaamattomasti ja pitkäaikaisesti. Kokoomuksen kansanedustajan Timo Heinosen mukaan jännitteisestä turvallisuustilanteesta on muodostumassa ”uusi normaali” epävakaan ja aggressiivisesti toimivan Venäjän naapurissa.
– Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainassa on jatkunut jo neljättä vuotta ja samalla sen hybridivaikuttaminen Euroopassa saa uusia muotoja. Itämerellä on tapahtunut lukuisia kaapeli- ja kaasuputkirikkoja, Venäjää epäillään tuhopoltoista, vahingonteoista ja ilkivallasta eri puolilla Eurooppaa ja yksi toimintatapa on ollut maamme itärajalle kohdistettu välineellistetty maahantulo. Hybridihyökkäysten pysäyttämiseksi ja estämiseksi säädimmekin viime kesänä määräaikaisen erillisen rajaturvallisuuslain, Timo Heinonen kirjoittaa blogissaan.
Itäraja on pysynyt nyt rauhallisena ja samaan aikaan rajalle rakennetaan raja-aitaa.
– Rajaturvallisuuslaki on mahdollistanut välineellistettyyn maahantuloon vastaamisen ja turvannut tällä tavoin kansallista turvallisuutta ja maamme itsemääräämisoikeutta. Rajaturvallisuuslain nojalla henkilö, joka on tunkeutunut maahan Venäjän hybridihyökkäyksen osana voidaan poistaa maasta, Heinonen kirjoittaa.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on esittänyt rajaturvallisuuslain jatkamista vuoden 2026 loppuun saakka. Heinonen pitää esitystä perusteltuna.
– Vaalimaalla on ollut nimittäin ajoittain välitön uhka usean sadan maahantulijan tunkeutumisesta myös väkivallan avulla. Ajoittain vaikutti siltä, ettei tilanne ollut edes Venäjän rajaviranomaisten hallinnassa. Kun normaalisti rajalle saapuu vuosittain vain joitakin kymmeniä ilman maahantuloedellytyksiä liikkuvia, niin nyt pahimmillaan määrän arvioitiin nousevan jopa 20 000.
Heinosen mukaan rajanylityspaikkojen sulkeminen ja rajaturvallisuuslain säätäminen rauhoittivat akuutin tilanteen, mutta tilanne itärajalla on säilynyt haastavana ja peruste rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamiselle on edelleen olemassa.
– Rajaturvallisuutta parantaa viime kesänä hyväksytty lainsäädäntömuutos, jolla mahdollistettiin nykyaikaisen teknologian hyödyntäminen rajavalvonnassa. Muutos on parantanut rajaturvallisuustilanteen ennakointia.
Hänen mukaansa vastuullamme on huolehtia rajojemme, mutta myös Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta.
– Hallituksen perusteltu lähtökohta on, että kansallinen turvallisuus asetetaan etusijalle. Laki on nykytilanteessa välttämätön. Muilla keinoin ei pystytä puuttumaan tällaiseen vaikuttamiseen. Päätöstä siitä, ketkä Suomeen saapuvat, ei voi luovuttaa Venäjän käsiin. Ja meidän on varauduttava siihen, että välineellistetty maahantulo voi saada nykyistä vakavampia ja vaikeampia muotoja maastorajalla.
Heinosen mukaan varaudumme tällä lainsäädännöllä poikkeukselliseen ja vakavaan tilanteeseen, jota EU-säännökset ja kansainväliset sopimukset eivät toistaiseksi tunne.
– Perustuslakivaliokunta lakia säädettäessä totesikin, että oikeusvaltiollakin on oikeus ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat vaaran torjumiseksi välttämättömiä, vaikka ne näyttäisivät olevankin ristiriidassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Näitä uhkia ei sopimukset nimittäin tunnista.
Hänen mukaansa suurissa kansallisen turvallisuuden kysymyksissä yhtenäisyyden merkitys korostuu.
Venäjä pyrkii horjuttamaan Suomen ja lännen yhtenäisyyttä. Maahantulijoita välineellistämällä Venäjä pyrkii päättämään keitä, milloin ja minkälaisin tavoittein Suomeen saapuu. Tätä emme voi sallia.
Siksi rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkaminen on Heinosen mukaan välttämätöntä, sillä se antaa maallemme keinon puolustautua Venäjän hybridihyökkäyksiä vastaan.
– Eduskunnassa tänään [tiistaina] rajaturvallisuuslaki lähetekeskustelussa ja siitä reippaasti sitten valiokuntakierroksen jälkeen päätöksentekoon. Nyt ei ole syytä eikä varaa aikailla, Heinonen painottaa.
