Koronaviruksen pitkäaikaisten oireiden on pelätty aiheuttavan huomattavan kansanterveydellisen taakan pandemiaa seuraavina vuosina.
Toistaiseksi ei ole tiedossa, kuinka suuri osa pitkästä koronasta kärsivistä tulee toipumaan täyden työkyvyn edellyttämällä tavalla.
Cambridgen ja Imperial College London -yliopistojen tutkijoiden mukaan vakavan taudinkuvan aiheuttamat kognitiiviset vauriot voivat vastata 20 vuoden ikääntymistä. Taustalla on todennäköisesti immuunijärjestelmän ylireaktio sairauteen, mikä aiheuttaa osalle potilaista voimakkaan tulehdustilan.
Eräässä tutkimuksessa seurattiin 181 pitkästä koronasta kärsivää henkilöä. Heistä lähes 80 prosenttia kertoi keskittymisvaikeuksista. Kaksi kolmasosaa sanoi unohtavansa asioita ja joutuvansa hakemaan oikeita sanoja puhuessaan. Sairaalahoitoon joutuneiden kognitiivisten kykyjen on arvioitu olevan heikommalla tasolla vielä puoli vuotta akuutin infektion jälkeen.
One Hatfield Memory Clinic -sairaalan lääkäri Soumit Singhai sanoo Mail on Sunday -lehdelle tavanneensa yhä useampia ”aivosumusta” valittavia potilaita, jotka ovat monessa tapauksessa alle 60-vuotiaita.
– Se tarkoittaa, että heillä on huomattavasti pienempi todennäköisyys kärsiä dementian kaltaisista sairauksista, jotka vaikuttavat aivoihin.
Britannian terveydenhuoltojärjestelmä NHS on määritellyt ”aivosumun” tilaksi, jossa henkilön on vaikea vastaanottaa uutta informaatiota ja muistaa sitä. Hän saattaa kokea päätöksenteon aiempaa kuormittavammaksi ja kärsiä puhevaikeuksista.
Monet vastaavista oireista kärsivät sanovat ongelmien alkaneen juuri koronavirusinfektiosta. Walesissa asuva 66-vuotias Ceri Williams toteaa muistinsa huonontuneen merkittävästi taudin jälkeen.
– Ihmisten nimet, tapahtumat menneisyydestä sekä kirjojen ja elokuvien juonikuviot ovat kadonneet eetteriin, Williams sanoo.
Osa tutkijoista ja lääkäreistä on muistuttanut, että myös sulkutilojen aiheuttama eristyneisyys häiritsi ihmisten elämää ja vähensi sosiaalisia kontakteja.
– Sosiaalinen stimulaatio on tärkeää, jotta aivosolut pysyvät aktiivisina. Se myös kohentaa mielialaa, mikä auttaa keskittymisessä, Singhai sanoo.
