Viime viikolla hallitus antoi esityksen paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömiin yrityksiin. Käytännössä se tarkoittaa, että kymmenet tuhannet pienet- ja keskisuuret yritykset pääsevät nyt paikallisen sopimisen piiriin. Tähän asti niille on tullut yleissitovuuden kautta täysimääräisesti työehtosopimuksen (TES) velvoitteet, mutta ei vastaavaa oikeutta sopia TES:n rajoissa paikallisesti. Nyt tämä vääryys korjataan.
Paikallisen sopimisen laajentaminen pk-yrityksiin on ollut pitkään vireillä Suomessa. Aiemmilla hallituksilla ei ole kuitenkaan rohkeus riittänyt viedä muutosta eteenpäin, koska työmarkkinajärjestöt eivät ole siitä keskenään kyenneet sopimaan. Lähimpänä oltiin Sipilän hallituksen aikana, mutta silloinkin hanke kaatui ns. luottamusmieslukkoon eli siihen, että sopimuksen saisi paikallisella tasolla työntekijöiden puolelta tehdä vain luottamusmies. Tämä olisi ollut myrkkyä Suomen yrittäjille ja siksi he kaatoivat asian silloin. Esitystä ei edistetty Suomen yrittäjien vastustaman luottamusmieslukon vuoksi.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa lähdettiin siitä, että paikallisen sopimisen laajentaminen on niin tärkeä asia, että se tulee toteuttaa, vaikka työmarkkinajärjestöt eivät siitä sopua saisikaan aikaan. Lakiesitys on toki valmisteltu kolmikantaisesti ja erikseen on kuultu Suomen yrittäjiä ja SAK:ta, mutta yhdellekään osapuolelle ei ole annettu veto-oikeutta asiassa. Niin sen pitää ollakin. Myös työelämän lainsäädännössä lakiesitykset antaa hallitus ja niistä päättää eduskunta.
Paikallinen sopiminen tuo pk-yrityksiin paljon joustomahdollisuuksia. Esimerkiksi työajoista, töiden järjestämisestä ja lomien ajoituksesta voidaan sopia joustavammin. Kaikki sopiminen tapahtuu kuitenkin TES:n puitteissa. Valtakunnallinen TES määrittelee ensin sen mistä voi paikallisesti sopia ja sen jälkeen sopimuksen voi tehdä työnantajan kanssa käytännössä joko luottamusvaltuutettu tai luottamusmies.
Valtaosassa yrityksistä ei ole luottamusmiestä. Tällöin sopimuskumppani voi olla luottamusvaltuutettu, joka on henkilöstön valitsema. Luottamusvaltuutetulla on oikeus saada sopimiseen tarvittavat tiedot ja myös hänen oma asemansa on suojatumpi luottamusmiehen tapaan. Jos yrityksessä on luottamusmies, niin hän useimmiten lähtökohtaisesti toimii silloin sopimuksen tekijänä. Yleissitovassa kentässä liittoon kuulumattomilla työntekijöillä on kuitenkin mahdollisuus valita luottamusmiehen rinnalle luottamusvaltuutettu, jolloin he neuvottelevat yhdessä työnantajan kanssa.
Lakiuudistuksella parannetaan paikallista sopimista myös niillä toimialoilla, joilla ei ole yleissitovaa TES:ä, kuten esimerkiksi metsäteollisuudessa. Näillä aloilla voidaan jatkossa yrityskohtaisesti sopia samoista asioista kuin TES:lläkin. Sopimus tulee kuitenkin tehdä yrityksen ja ammattiliiton tai ammattiliiton osaston kanssa. Sopijaosapuolena ei voi olla niin sanottu keltainen ammattiliitto, vaan kyseessä tulee olla vakiintunut ammattiliitto, jolla on aito mandaatti neuvotella työntekijöiden puolesta.
Suomessa on jo vuosikymmeniä harjoitettu paikallista sopimista järjestäytyneissä kentässä. Tästä ovat hyötyneet sekä työntekijät, että työnantaja. Yritystasolla tiedetään parhaiten, miten työt kannattaa järjestää siten, että tuottavuus on tehokkainta. Tuottavuuden kasvun tuomaa hyötyä voidaan sitten jakaa työntekijöiden ja työnantajan kesken. Sama mekanismi toimii myös järjestäytymättömässä kentässä.
Parhaimmillaan paikallinen sopiminen siis lisää työn tuottavuutta, parantaa työntekijöiden etuja ja lisää yritysten tuottoa. Juuri siksi paikallisen sopimisen laajentaminen myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin on tärkeää ja siksi se tehdään. Kauan odotettu uudistus toteutuu vihdoinkin.
