Hallituksen esitys paikallisen sopimisen edistämisestä etenee eduskunnan käsittelyyn. Työministeri Arto Satonen (kok.) puhui esityksestä tiedotustilaisuudessa torstaina.
– Paikallisen sopimisen lisäämisestä on puhuttu Suomessa jo pitkään. Tämän uudistuksen myötä paikallisesta sopimisesta tulee vihdoin mahdollista yhdenvertaisesti kaikissa yrityksissä, Satonen sanoi.
Paikallisen sopimisen lisääminen on yksi hallituksen uudistuksista, joilla kehitetään Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan. Hallitus esittää, että muutokset tulisivat pääosin voimaan 1. tammikuuta 2025.
Jatkossa paikallisen sopimisen mahdollisuutta laajennetaan myös järjestäytymättömiin työnantajiin. Työntekijäpuolen edustajana voisi jatkossa luottamusmiehen lisäksi olla luottamusvaltuutettu.
Tilaisuudessa Satonen muistutti, että työlainsäädännön pakottavilla säännöksillä turvataan jatkossakin työsuhteiden olennaisimmat vähimmäisehdot.
Hallituksen esityksen mukaan sopimismahdollisuuksien laajentuessa on tarpeen estää niin sanotut keltaiset työehtosopimukset eli varmistaa, että sopijapuolena oleva työntekijäyhdistys edustaa aidosti työntekijöitä. Jatkossa työntekijäyhdistyksen tarkoitusta arvioitaessa olisi huomioitava yhdistyksen muodollisen tarkoituksen lisäksi yhdistyksen tosiasialliset päämäärät ja toiminta.
Nykyisin laissa estetään yleissitovaa työehtosopimusta noudattavaa työnantajaa tekemästä paikallisia sopimuksia, joilla poikettaisiin tietyistä työlakien säännöksistä, vaikka työehtosopimus sen mahdollistaisi. Mahdollisuuteen tehdä paikallisia sopimuksia yleissitovuuskentässä liittyy muutoinkin epävarmuutta.
Uudistuksen myötä paikallisen sopimisen kiellot poistettaisiin, ja laissa säädettäisiin nimenomaisesti mahdollisuudesta tehdä myös yleissitovuuskentässä paikallisia sopimuksia.
Samalla lisättäisiin yleissitovuuskentässä tehtävien paikallisten sopimusten valvontaa. Henkilöstön edustajan kanssa tehty paikallinen sopimus tulisi toimittaa työsuojeluviranomaiselle, ja velvollisuuden laiminlyönnistä voitaisiin määrätä laiminlyöntimaksu.
Lähtökohtaisesti paikallisen sopimisen osapuolet määräytyisivät jatkossakin työehtosopimuksen mukaan. Jos työehtosopimuksessa edellytetään paikallisen sopimisen osapuoleksi luottamusmiestä ja sellainen on valittu, paikallinen sopimus tehtäisiin jatkossakin tämän kanssa.
Uudistuksen myötä työehtosopimuksen osapuolet voisivat määrittää vaihtoehtoisen menettelytavan sopimuksen tekemiselle, jos luottamusmiestä ei ole valittu. Jos vaihtoehtoista toteutustapaa ei ole luotu, viimesijassa paikallinen sopimus voitaisiin tehdä luottamusvaltuutetun kanssa.
Esityksen mukaan uudistuksella parannettaisiin luottamusvaltuutetun valmiuksia paikalliseen sopimiseen. Jos luottamusvaltuutettu toimisi henkilöstön edustajana paikallisia sopimuksia tehtäessä, työnantajan olisi edistettävä tämän valmiuksia, jotka liittyvät osaamiseen ja työpaikan toimintaympäristön tuntemukseen.
