Venäjän talousjärjestelmän arvioidaan ylikuumentuneen valtion massiivisten asemenojen ja sotatalouteen siirtymisen seurauksena.
Työvoimapulan vaikutukset alkavat näkyä yhä useammalla alueella. Sadat tuhannet miehet on passitettu rintamalle, joten esimerkiksi Siperiassa ei ole enää tarpeeksi linja-autonkuljettajia. Taksikuskeja puuttuu arviolta 130 000. Kuukausittain etulinjassa kaatuu tai haavoittuu arviolta 20 000 venäläissotilasta.
Maatiloilla palkat ovat jo it-alan ammattilaisten tasolla. Pulaa on kokeista, siivoojista ja hotellialan työntekijöistä. Sotilaille maksetut poikkeuksellisen suuret kertakorvaukset ja kuukausipalkat ovat vauhdittaneet syrjäseutujen taloutta, mutta inflaatio on samalla kohonnut nopeaan tahtiin. Venäjän keskuspankki nosti ohjauskorkoaan lokakuussa ennätykselliseen 21 prosenttiin.
Ekonomistit arvioivat Washington Postille, että Kreml pystyy silti rahoittamaan sotatoimiaan Ukrainassa useiden vuosien ajan. Taustalla ovat massiiviset öljytulot ja länsimaisten pakotteiden puutteet. Öljyn hintakatolla ei ole toistaiseksi ollut toivottua vaikutusta.
Keskuspankin johtaja Elvira Nabiullina arvioi Venäjän tuotantokapasiteetin ja työvoiman olevan venytetty äärimmilleen. Uhkana on stagflaatio, joka voidaan hänen mukaansa pysäyttää vain ”syvän taantuman” kautta.
Taloustilanne on aiheuttanut jännitteitä maan eliitin parissa. Raivostuneet oligarkit ovat varoittaneet korkotason johtavan lähiaikoina suureen konkurssiaaltoon.
Kreml ohjaa sota- ja turvallisuusmenoihin 40 prosenttia ensi vuoden budjetista eli yli kahdeksan prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Asiantuntijat ovat varoittaneet luottamasta Kremlin ilmoittamiin talouslukuihin, koska ne ovat nykyisin osa Venäjän propagandaa.
CASE-ajatuspajan ekonomisti Vladislav Inozemtsev arvioi, että valtavista paineista huolimatta presidentti Vladimir Putin pystyy pitämään sotakoneistonsa käynnissä.
– Ongelmana on, että Venäjä pystyy ylläpitämään sotaa luultavasti pidempään kuin Ukraina ja länsi. Putin vaikuttaa luottavan siihen, että hän voi pitkittää tätä vielä vuoden, kaksi tai kolmekin. Tällä hetkellä tilanne näyttää melko vakaalta, Vladislav Inozemtsev sanoo.
Hän huomauttaa, ettei Venäjän sotateollinen kompleksi pysty juurikaan tuottamaan moderneja asejärjestelmiä.
– He kunnostavat neuvostoaikaisia panssarivaunuja ja tykistöä. He tuottavat paljon ammuksia ja ohjuksia. Nekin ovat lyhyen kantaman ohjuksia, jotka ovat melko alkeellisia. Mutta näitä pystytään tuottamaan valtavia määriä, Inozemtsev toteaa.
