Hallituksen esitys vahvempien alkoholijuomien sallimisesta vähittäismyynnissä on edennyt eduskuntaan. Jatkossa kaupoissa voi myydä käymisteitse valmistettuja 8-prosenttisia alkoholijuomia, kun raja tällä hetkellä on 5,5 prosenttia.
Kristillisten kansanedustaja Päivi Räsänen sanoo olevansa huolissaan lakimuutoksen vaikutuksista.
– Kyllä minä olen siitä huolestunut ja tämä oli kiperä kysymys hallitusohjelmaneuvotteluissa. Kristillisdemokraateille tämä on vaikea asia, jota emme hyväksyneet ja tulemme äänestämään tätä esitystä vastaan, Räsänen kertoo Verkkouutisille.
Hänen mielestään alkoholin saatavuutta ei pitäisi laajentaa.
– Raja nousee vain tuohon kahdeksaan prosenttiin ja onneksi siitä on rajattu limuviinat ulkopuolelle, Räsänen kommentoi valmistustaparajoitusta, joka jättää myös mustasta tölkistä tunnetun 7,5-prosenttisen ”mörkölonkeron” Alkoihin.
Verkkouutisten tietojen mukaan juuri kristilliset halusivat valmistustaparajoituksen mukaan lakiin.
– Ehkä minä en sitä ala kertomaan, miten se on sinne päätynyt, mutta sen voin kertoa, että olemme limuviinojen tuloa kauppaan vastustaneet ja tämä oli jo riittävän vaikea päätös muutenkin. Nyt tulee tiukasti pitäytyä siinä, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu, Räsänen sanoo.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kommentoi eilen, että valmistustaparajoite ei ole ongelmaton, mutta korosti, että esitys on hallitusohjelman mukainen kompromissi, joka esittelevää ministeriä sitoo.
Euroopan komissio on myös pyytänyt lisäselvityksiä ja lausunut Suomelle näkemyksensä asiasta.
– Mutta ei se ole sillä tavalla velvoittava, että sen perusteella täytyisi lähteä vaarantamaan suomalaisten kansanterveyttä, Räsänen luonnehtii.
Hänen mukaansa valmistustaparajoite päätettiin yksimielisesti hallitusneuvotteluissa, joissa ”kukaan ei vaatinut limuviinoja” kauppoihin.
– Ja se sovittiin selkeästi jo silloin, että me kristillisdemokraatit voimme eduskunnassa äänestää tätä vastaan. Näin sovittiin, koska me haluaisimme pitää nämä pykälät nykyisellään, Räsänen avaa.
Räsäsen mukaan siinä on eroa, sallitaanko kaupoissa vahvat oluet ja siiderit, vai lisäksi lonkerot ja muut alkoholijuomat.
– Limuviinat on suunnattu nuorille ja nuoret naiset esimerkiksi pitävät enemmän makeista juomasekoituksista. Jos nuorille naisille tulee enemmän alkoholiongelmia, niin siinä ovat heidän lapsensakin vaarassa. Satoja äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä kärsineitä lapsia syntyy vuosittain, Räsänen muistuttaa.
Sinänsä hänestä on myönteinen ilmiö, että alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa laskussa ja jopa raittius on tullut muotiin. Tämä ei Räsäselle kuitenkaan riitä perusteluksi höllentää sääntelyä.
– Meillä on valitettavasti polarisoitumista eri ihmisryhmien välillä ja alkoholin liikakäyttö on vakavin kansanterveysongelmamme. On tärkeämpää suojella ihmisiä kuin edistää alkoholimarkkinoita, linjaa Räsänen.
– Asenneilmapiirillä on valtavan iso vaikutus ja toivon, että myönteinen kehitys jatkuu. Nyt jos laajennettaisiin tällä viinit maitokauppaan -idealla, niin se ei ainakaan paranna tilannetta, vaan saattaisi lisätä yhä useammalla päivittäistä alkoholinkäyttöä.
Räsäsen mukaan Suomessa ihannoidaan liikaakin eurooppalaisia juomatapoja.
– Maksasairaudet, kuten maksakirroosi ovat esimerkiksi Ranskassa, jossa viiniä juodaan ruoan kanssa, todella yleinen ongelma. Moni juo liikaa, vaikka ei olisikaan varsinaisesti humalassa. Suomessa ongelmana on sitten vielä tämä humalahakuisuus ja siitä seuraavat rattijuopumukset ja väkivaltarikollisuus, Räsänen näkee.
Hänen mukaansa viinien tuonti ruokakauppoihin romuttaisi myös Alkon aseman.
– Ei verkostoa olisi kannattavaa pitää yllä vain väkevien myyntiä varten. Ja Alko on kuitenkin vastuullinen toimija, jossa ikärajatarkastukset toimivat hyvin ja toisella tavalla kuin päivittäistavaraliikkeissä.
– Itse en käytä alkoholia, mutta jos nyt ajattelen ystäviäni, jotka pitävät laatuviineistä, niin jos Alkot ajettaisiin alas, olisi kaupoissa tarjolla lähinnä bulkkiviinejä. Ei siinä voi enää laadukkuudesta puhua, Räsänen jatkaa.
Hän tyrmää myös väläytellyn uudistuksen siirtää alkoholiasiat sosiaali- ja terveysministeriöltä työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen.
– Kaikissa Pohjoismaissa alkoholipolitiikka on nimenomaan kansanterveyspolitiikkaa, ja siksi sosiaali- ja terveysministeriöillä. Täytyy ymmärtää, että meillä edelleen yli tuhat ihmistä kuolee alkoholiongelmiin vuosittain.
