Päivystysten ruuhkautuminen on tutkitusti lisääntynyt viime vuosina. Erikoissairaanhoidon tilastoraportin mukaan päivystyskäyntien määrä on kasvanut peräti 83 prosentilla vuosina 2014–2021.

Käyntimäärät olivat korkeimmat Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä, joissa tehtiin noin 390 päivystyskäyntiä 1 000 henkilövuotta kohden. Vähäisimmät käyntimäärät löytyvät puolestaan Pohjois-Pohjanmaalla, jossa tehtiin 1 000 henkilövuotta kohden vain 151 käyntiä. Myös Vantaan ja Keravan sekä Pohjanmaan hyvinvointialueella oli matalat käyntimäärät.

Edellä kerrotut asiat selviävät Lääkärilehden julkaisemasta, tuoreesta tutkimusartikkelista. Sen mukaan käyntimäärien kasvun taustalla on monia eri syitä, kuten päivystysten keskittämistä, kirjaamistapojen muutoksia ja pulaa terveydenhuoltohenkilökunnasta. Väestön ikääntyminen ja vaikeudet saada palvelua perusterveydenhuollosta vaikuttavat nekin taustalla.

Määrien lisäksi eroja oli alueiden välillä myös käyntisyissä

Päivystykseen lähtemisen syyt vaihtelevat alueittain, mutta yhteisiä nimittäjiäkin on olemassa.

– Tutkimuksemme mukaan suurin osa potilaista tuli erikoissairaanhoidon päivystykseen vammojen ja sydänsairauksien vuoksi. Ruoansulatuselinten oireiden lisäksi muun muassa verenkiertoelinten ja hengityselinten oireet, infektiot ja selkäsairaudet olivat yleisiä, kertoo lääketieteen lisensiaatti Anna-Maaria Vähä.

Tutkimus tehtiin poimimalla hoitoilmoitusjärjestelmästä 18 vuotta täyttäneiden erikoissairaanhoidon päivystyskäyntitiedot vuosilta 2018–19. Käyntimääriä ja diagnooseja analysoitiin ikäryhmittäin, sukupuolittain ja hyvinvointialueittain.

Vähän lisäksi tutkimusta olivat tekemässä Marja-Leena Lamidi, Katja Wikström, Mika Linna ja Tiina Laatikainen.

Mielialahäiriöt yleisimpien käyntisyiden joukossa eräillä alueilla

Eniten muista alueista yleisimpien käyntisyiden osalta erosivat Etelä-Karjala ja Keski-Pohjanmaa.

– Etelä-Karjala ja Keski-Pohjanmaa olivat ainoita alueita, joilla skitsofrenia ylsi yleisimpien käyntisyiden joukkoon. Mielialahäiriöt olivat yleisimpien käyntisyiden joukossa Keski-Pohjanmaan lisäksi Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla, Vähä kertoo.

Etelä-Karjalan lisäksi päihteisiin liittyvät käynnit olivat yleisiä Kainuun, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla.

Iskeemiset sydänsairaudet, joihin lukeutuvat muun muassa sydäninfarktit, olivat puolestaan yleinen käyntisyy Etelä-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan lisäksi Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Päivystysten käyttö korostuu iäkkäimmillä sekä nuorilla naisilla

Tutkimuksen mukaan erikoissairaanhoidon päivystysten käyttö korostuu yli 80-vuotiailla ja toisaalta nuorilla naisilla. Iäkkäiden käyntejä selittää muun muassa iän myötä lisääntyvä sairastavuus.

Nuorilla naisilla yksi merkittävä selittävä tekijä käyntien korostumiselle ovat raskausaikaan liittyvät päivystyskäynnit.

– Tutkimuksemme mukaan nuorilla naisilla hedelmällisyyskysymyksiin liittyvät käynnit olivat yleisiä syitä päivystyskäyntiin. Naiset myös raportoivat terveytensä usein huonommaksi kuin miehet, ja tämä voi myös olla syynä sukupuolten välisiin eroihin käyntimäärissä, Vähä kertoo ja viittaa kansainvälisiin tutkimuksiin.

Yli 80-vuotiailla moninaisia käyntisyitä

Yli 80-vuotiailla oli tutkittuna ajankohtana lukuisia yleisiä syitä päivystyskäynteihin. Näitä olivat muun muassa vammat, sydänsairaudet, ruoansulatuselimiin ja vatsaan, tunnetilaan ja käyttäytymiseen liittyvät oireet ja sairaudenmerkit. Myös sydänsairaudet, aivoverisuonten sairaudet sekä infektiot, kuten influenssa, keuhkokuume ja muut bakteeritaudit, olivat yleisiä.

80 vuotta täyttäneillä käyntejä oli kaksikertaisesti 65–79-vuotiaisiin verrattuna, 594 käyntiä 1 000 henkilövuotta kohden. 25–64-vuotiaiden ja 18–24-vuotiaiden käyntimäärät olivat lähes samansuuruiset, 178 ja 187 käyntiä 1 000 henkilövuotta kohden.

Ruuhkat tulevat ehkä lisääntymään edelleen

Tutkijoiden mukaan väestön ikääntyminen tulee todennäköisesti lisäämään päivystyskäyntien määrää, jos palvelujärjestelmään ei tehdä muutoksia. Erikoissairaanhoidon päivystyskäyntiä joukossa voi olla sellaisiakin käyntejä, jotka olisivat vältettävissä esimerkiksi siten, että vakavia sairauksia saataisiin hoitoon jo varhaisemmassa vaiheessa.

Päivystysten ruuhkia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa tutkinut ylilääkäri Eeva Reissel on arvioinut, että juurisyitä päivystysten ruuhkautumiseen ovat jatkohoitopaikkojen puute etenkin ikäihmisillä, perusterveydenhuollon haasteet sekä koronan jälkeen edelleen lisääntynyt henkilöstöpula.