Euroopan Unionin Venäjä-pakotteiden kohteena on huhtikuussa yhteensä 1706 ihmistä ja 409 oikeushenkilöä eli yritystä tai muuta ryhmää. Yhdysvaltojen pakotetoimisto OFAC:n pelkästään Ukrainassa toimimiseen liittyvillä neljällä eri pakotelistalla on 749 merkintää. Lisäksi tulevat vielä lukuisat Venäjän sisäiseen toimintaan liittyvät pakotelistat, kyberrikollisuuteen liittyvät pakotteet, sekä vienti- ja tuontikiellot. Numerot kasvat valtaviksi, ja työmäärä huomattavaksi.
Viikonloppuna Iltalehti kertoi Ranskan kansalaisesta, joka tuomittiin maaliskuussa ehdolliseen vankeuteen puolustustarvikkeiden maastavientirikoksesta hänen lähetettyään dronentorjuntalaitteita väitetysti Kazakstaniin. Häntä ei kuitenkaan tuomittu siitä, että hän hankki Turussa toimivalta Jimm’s PC Storelta kahdella miljoonalla eurolla droneja, joiden arvioidaan päätyneen pakotteiden vastaisesti Venäjälle.
Torstaina Verkkouutiset kertoi Turkkiin rekisteröidystä lentoyhtiö Southwind Airlinesista ja sen ilmeisistä kytkyistä Venäjälle, jossa yhtiöön olennaisesti liittyvällä Nordwind-lentoyhtiöllä on käytössään Venäjän laittomasti kansallistamia ja kaksoisrekisteröityjä Boeingin ja Airbusin matkustajakoneita.
Southwind Airlines oli hakenut liikennevirasto Traficomilta lupaa tehdä reittilentoja Helsinki-Vantaan ja Turkin Antalyan välillä. Lupa evättiin, ja EU seurasi pian perässä ilmoittamalla, ettei Southwindilla ole asiaa EU:n ilmatilaan.
– Southwindin liikennöimisen torjumiselle ilmoitettiin kaksi syytä, joiden taustalla on kaksi eri oikeudellista instrumenttia, avaa Solid Plan Consultingin johtaja Aleksi Pursiainen. Solid Plan on erikoistunut vientivalvontaan ja pakotekonsultointiin. Pursiainen on toiminut aiemmin Ulkoministeriön pakoteyksikön johtajana sekä Nokian trade compliance -johtajana.
Aleksi Pursiainen kertoo, että Suomen ja Turkin välillä on tehty siviili-ilmailua koskeva lentoliikennesopimus. Sen mukaan Suomi ja Turkki lähtökohtaisesti aina myöntävät hakemuksesta liikenneluvan toisen valtion lentoliikenneyrityksille.
– Lupa voidaan kuitenkin kieltäytyä myöntämästä silloin, jos sopimuspuolen viranomainen katsoo, että yhtiö, jolle lupaa haetaan, ei oikeasti ole toisen sopimuspuolen tai sen kansalaisten ”omistuksessa ja tehokkaassa valvonnassa”.
Toinen keskeinen kieltämisen peruste oli EU:n Venäjän-vastaisia pakotteista sisältävän asetuksen (EU) No 833/2014 artikla 3d. Sen tarkka muotoilu on seuraava: Kielletään venäläisten lentoliikenteen harjoittajien liikennöimiä ilma-aluksia, mukaan lukien toiminta markkinoivana lentoliikenteen harjoittajana yhteisiä reittitunnuksia tai kiintiövarausjärjestelyjä käyttäen, sekä Venäjällä rekisteröityjä ilma-aluksia ja ilma-aluksia, jotka eivät ole Venäjällä rekisteröityjä, jotka ovat venäläisten luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elinten omistuksessa tai vuokraamia tai muulla tavoin määräysvallassa, laskeutumasta unionin alueelle, lähtemästä sieltä tai lentämästä sen yli.
– Suomeksi sanottuna EU:ssa eivät saa lentää sellaiset lentokoneet, jotka ovat venäläisten ihmisten tai yritysten omistamia, vuokraamia tai muutoin niiden määräysvallassa, Pursiainen avaa.
– Traficom epäsi luvan ja perusteli päätöstään sillä, että Traficomin ”kokonaisarvion” mukaan Southwindin omistusoikeus ja sen valvonta eivät ole Turkin kansalaisten käsissä, vaan että yhtiön taustalla on ”venäläistahoja”. Siten lupa voitiin lentoliikennesopimuksen sallimalla tavalla evätä ja samalla todeta, ettei yhtiön liikennöiminen olisi myöskään EU-pakotteiden sallimaa. Suomi ilmoitti päätöksestään ja perusteluistaan muille jäsenmaille ja komissiolle, ja ilmeisesti sen johdosta muutkin jäsenvaltiota ovat linjanneet, että eivät salli yhtiön lentoja omalla alueellaan.
Valvonnasta hurja määrä työtä
Pakotteiden toteutumisen valvonnasta on tullut niin suurta työtä, että se vaatii Suomessakin melkoisia resursseja. Suomen tulli kertoi helmikuussa, että se oli kahden kuluneen vuoden aikana aloittanut pakotteiden rikkomisesta 740 esitutkintaa ja tehnyt 2800 kohdennettua tarkastusta. Tämä tarkoittaa keskimäärin yli sataa tarkastusta joka kuukausi ja noin yhtä käynnistettyä esitutkintaa joka päivä.
Erityyppisten Venäjä-pakotteiden noudattamiseen ja valvontaan liittyy omanlaisiaan ongelmia, kertoo Aleksi Pursiainen. Kaikkia näitä yhdistää Venäjän, sen viranomaisten ja sen lukuun toimivien rikollisten pyrkimys kiertää asetettuja pakotteita.
– Niin sanottujen pakoteluetteloiden eli varojen jäädyttämisen kiertämistä yritetään etenkin pyrkimällä piilottelemaan pakotteiden kohteena olevien venäläisyhtiöiden ja oligarkkien omistuksia monimutkaisiin, rajat ylittäviin yritysrakenteisiin, bulvaaneihin ja veroparatiisiyhtiöihin.
Vientikieltojen osalta suurimmaksi ongelmaksi Pursiainen arvioi Venäjän ulkopuolelle kolmansiin maihin sijoittuneet toimijat, jotka pyrkivät hankkimaan läntisiltä yhtiöitä Venäjälle vientikiellossa olevia tuotteita antamalla virheellisiä tietoja aiotusta loppukäytöstä ja viemällä tuotteet sitten eteenpäin Venäjälle.
– Myös läntisillä yhtiöillä itsellään on vielä paljon parannettavaa tällaisten kiertämisyritysten tunnistamisessa ja torjumisessa.
Ongelmia on myös tuontikieltojen valvomisessa. Niistä eniten päänvaivaa kansainvälisesti aiheuttaa Pursiaisen mukaan öljyntuontikieltojen ja etenkin siihen liittyvän hintakattomekanismin tehokas täytäntöönpano ja valvonta.
– Hintakattomekanismin avulla kielletään läntisten palveluiden ja esimerkiksi vakuutusten tarjoaminen sellaisen venäläisöljyn kuljettamiselle, jonka hinta ylittää määrätyn hintakaton. Hintakattoa ja siihen liittyviä rajoituksia pyritään kiertämään muun muassa siirtämällä öljyä kuljetuksen aikana laivasta toiseen, jolloin kuljetusten seuranta vaikeutuu.
Pursiainen muistuttaa, että mikään kiertämistapa ei ole ilmiönä uusi, vaan kaikki yhtään laajempien pakotteiden kohteeksi joutuneet valtiot ovat aina pyrkineet hyödyntämään näitä samoja keinoja ja monia muita tuttuja keinoja.
– Tilanne on kuitenkin suomalaisittain olennaisesti vakavampi kuin koskaan aiemmin, sillä Venäjän hyökkäyssodan epäonnistuminen ja siihen liittyen Venäjä-pakotteiden tehokas täytäntöönpano on Suomelle tällä hetkellä tärkein ulko- ja turvallisuuspoliittinen tavoite. Venäjällä on myös laittaa huomattavia resursseja pakotteiden kiertämiseen, mikä tekee kiertämisen vastaisesta työstä haastavaa.
Lue myös: Suomi ja EU kielsivät lentoyhtiön: taustalta paljastuvat pitkät lonkerot Venäjälle
