Rauhan hierominen Ukrainaan on käynnistänyt keskustelun myös siitä, mikä on venäläisen energiantuonnin tulevaisuus, kun mahdollinen rauhansopimus saadaan aikaiseksi.
Pienemmät energialaskut saattavat houkuttaa elvyttämään eurooppalaista teollisuutta ja rauhoittamaan kotitalouksia.
Goldman Sachs -pankki on ennustanut, että sodan päättyminen voi nostaa Euroopan bruttokansantuotetta 0,5 prosenttia. Suurin osa tästä tulisi halvemmasta maakaasusta, kirjoittaa The Economist.
Saksan todennäköinen tuleva liittokansleri Friedrich Merz sanoi tuoreessa Economist -lehden haastattelussa, että Venäjän kaasuun ei olla ”toistaiseksi” palaamassa. Toisaalta hän ei sulkenut mahdollisuutta pois.
Euroopan kaasupörssin maakaasun spot-hinta nousi helmikuun 10. päivänä 58 euroon megawattitunnilta, mikä on korkein hinta kahteen vuoteen. Sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump ilmoitti pyrkivänsä rauhaan Ukrainassa hinnat ovat laskeneet 9 prosenttia.
Euroopan komission kanta on, että se ”ei luo mitään yhteyksiä” Venäjän kaasun uudelleen käynnistämisen ja Ukrainan rauhanneuvottelujen välille. Komission tavoitteena on venäläisen fossiilisen energian tuonnin lopettaminen vuoteen 2027 mennessä.
Suurin osa kaasutoimituksista loppui vuonna 2022, kun Venäjä sulki Eurooppaan johtavan pääputkensa Nord Stream 1:n. Toinen Ukrainan läpi kulkeva putki lopetti maakaasun toimitukset vuoden vaihteessa.
EU saa nyt vain 10 prosenttia kuluttamastaan kaasusta Venäjältä, kun osuus vuonna 2021 oli 45 prosenttia.
Lopulta päätöksen putkien avaamisesta tekisivät maat, jotka ovat putkilinjojen molemmissa päissä ja ne maat, joiden läpi putket kulkevat: Venäjä, Saksa ja Ukraina sekä muutamat muut Itä-Euroopan valtiot, Economist kirjoittaa arviossaan.
Kylmä sää ja toimitushäiriöt ovat lisänneet maakaasun kulutusta. EU:n kaasuvarastot ovat nyt vain 48 prosenttia täydestä kapasiteetistaan, kun viime vuonna vastaavaan aikaan kapasiteettiaste oli 66 prosenttia. Korkeat hinnat ajavat kaasun suurkuluttajia, kuten kemikaalien valmistajia ja sulattoja, supistamaan kulutusta. Tällä on vaikutusta koko unionin jo ennestään vaisuun teollisuustuotantoon.
EU:n säännöt edellyttävät kaasuvarastojen olevan 90-prosenttisesti täynnä 1. marraskuuta mennessä. Euroopan on siis ostettava tänä vuonna tavallista enemmän kaasua. Ylimääräistä tarjontaa on vähän: nesteytettyä maakaasua (LNG) tulee Yhdysvalloista ja Qatarista. Tämän seurauksena tulevana kesänä toimitettavan kaasun hinta on ensi talven hintaa korkeampi, mikä tekee polttoaineen varastoinnista kannattamattoman. Jotkut maat haluavat lieventää EU:n kaasun varastointitavoitetta.
Vuoden alussa keskeytettyjen kaasutoimitusten jatkaminen Ukrainan kautta voisi auttaa Eurooppaa: Columbian yliopiston arvion mukaan ukrainalaisen kanavan 15 miljardin kuutiometrin kaasutoimitusten elvyttäminen voisi laskea kaasun hintoja kolmanneksella viimeaikaisesta huipusta.
Kaasutoimitusten jatkaminen Nord Stream 1 -linjan kautta näyttää sen sijaan epätodennäköiseltä.
Trump on ilmaissut haluavansa eurooppalaisten ostavan enemmän LNG:tä USA:sta. Venäläisen kaasun toimitusten uudelleen käynnistäminen voisi tarkoittaa hintojen romahtamista ympäri maailmaa, jonka seurauksena monet amerikkalaiset kaasuyhtiöt voisivat joutua kannattavuusongelmiin, Economist arvioi.
