Nato-jäsenyys tulee maksamaan Suomelle enemmän kuin on arvioitu, laskee Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) ylitarkastaja Juho-Matti Paavola kirjoituksessaan.
Jäsenyyden talousvaikutuksiin liittyvä julkinen tieto on edelleen hajanaista ja epävarmaa. Tarkkaa arviota ei sen pohjalta voi tehdä, mutta kaikkineen Nato-jäsenyydestä koituvat kustannukset näyttäisivät nousevan satoihin miljooniin tai jopa miljardiluokkaan.
Nato-jäsenyyteen suoraan liittyviä kustannuksia syntyy muun muassa liittokunnan yhteisen rahoituksen maksuista sekä henkilöstön lähettämisestä Naton siviili- ja sotilasrakenteeseen.
Hallituksen esityksessä Natoon liittymisestä arvioitiin, että liittymisen kustannukset ovat noin 70–100 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoden 2024 talousarvioesityksestä ilmeni, että hintaa tulee enemmän: pelkästään puolustusministeriön ja ulkoministeriön hallinnonaloille varattiin 99 miljoonaa euroa. Pienempiä Nato-jäsenyyteen liittyviä kustannuksia on eritelty monilla muilla hallinnonaloilla.
Suorat kustannukset tulevat todennäköisesti kasvamaan jatkossa, Paavola arvioi. Naton oman mukaan vuoteen 2028 mennessä siviili- ja sotilasmäärärahat – ja samalla Suomen maksut – kasvaisivat noin 45 prosenttia ja NSIP-ohjelman määräraha lähes 170 prosenttia. Mikäli tämä toteutuu, se tarkoittaa kymmenien miljoonien eurojen lisämenoja Suomelle.
Kustannuksiltaan merkittävimmiksi menoeriksi Paavola arvioi suorituskykytavoitteet ja isäntämaatuen. Valmisteilla olevien valmiusjoukkojen kustannuksia verrataan EU:n taisteluosaston valmiusvuoron kustannuksiin: puoli vuotta 30 noin hengen osastolla maksoi 7,4 miljoonaa. Paavola ei esitä valmiusosastolle hintalappua, mutta mainitsee että osaston kooksi on julkisuudessa esitetty 4000-5000 ihmistä.
Suomi pysyy Naton tavoitteessa pitää puolustusmäärärahat kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta vuoteen 2026 asti pelkästään F-35-hävittäjähankinnan ja Laivue 2020 -hankkeen johdosta. Mutta niiden jälkeen tarvitaan uusia panostuksia.
Valtiontalouden kannalta tärkeä kysymys on rahamäärän lisäksi se, kuinka suuri osa kustannuksista katetaan lisärahoituksella. Valtiovarainministeriö on korostanut, että myös puolustuksen lisäresursseja joudutaan vallitsevassa taloustilanteessa arvioimaan kriittisesti.
Nato-jäsenyyden kustannukset eivät ole toistaiseksi olleet näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa. Osin tämä johtuu siitä, että talousvaikutuksiin liittyvä tieto on hajanaista ja täsmentymätöntä. Toisaalta vahva yksimielisyys liittyä jäseneksi ei ole lisännyt tarvetta nostaa mahdollisesti mittaviksi paisuvia kustannuksia esiin. Paavola toivoo kirjoituksessaan, että avoin ja monipuolinen keskustelu tukisivat parempaa päätöksentekoa ja sitä, että jäsenyys olisi Suomelle kokonaisuutena hyödyllinen ja turvallisuutta lisäävä järjestely.
