Akavan mielestä Suomen verojärjestelmä kaipaa laajaa remonttia. Työmarkkinakeskusjärjestön puheenjohtaja Maria Löfgren kertoo asiasta Verkkouutisten blogissaan.
– Akava ehdottaa, että Suomen verojärjestelmän toimivuus arvioidaan kokonaisuutena uudelleen. Maan hallitus voisi käynnistää verotuksen kokonaisuudistuksen, jolla verojärjestelmä päivitetään tulevan vuosikymmenen tarpeisiin, Löfgren kirjoittaa.
Uudistuksen suuntaviivojen valmistelu voitaisiin hänen mukaansa aloittaa keväällä puoliväliriihen yhteydessä.
– Mittava uudistus tuskin onnistuu yhdessä hallituskaudessa ja edellyttää laajaa, parlamentaarista tarkastelua.
Maria Löfgren listaa kirjoituksessaan Suomen taloustilanteen huonosta jamasta kertovia lukuja.
– Kun näin moni perusasia on huonolla tolalla, yleensä aletaan miettiä, toimiiko järjestelmä kunnolla ja onko rakenteissa vikoja, jotka odottavat korjaamista. Yksi tärkeä talouden lohko, joka on toistaiseksi välttynyt isolta uudistukselta, on Suomen verojärjestelmä. Koko verojärjestelmän toimivuutta pitäisi kuitenkin aika ajoin arvioida uudelleen. Pienet muutokset ja korjaukset silloin tällöin eivät takaa, että järjestelmä säilyy kokonaisuutena toimintakuntoisena. Eikä sitä tee hallituskausittain vaihteleva finanssipolitiikkakaan, ay-johtaja kirjoittaa.
Maria Löfgren muistuttaa verotuksen uudistuksia lähes 15 vuotta sitten pohtineen Martti Hetemäen työryhmän katsoneen, että Suomen tulisi hyvinvointivaltion rahoituksen näkökulmasta tavoitella mahdollisimman korkeaa työllisyyttä ja vahvaa tuottavuuden kehitystä. Siksi verotuksen olisi tuettava työn tekemistä ja talouskasvua.
– Haitallisin vaikutus talouskasvuun on ansiotuloverotuksella ja yhteisöverolla. Työryhmä esitti, että ylin rajaveroaste alennetaan noin 50 prosenttiin ja verotuksen painopistettä siirretään hieman työn verotuksesta kulutuksen verotukseen sekä yhteisöverotuksesta henkilötason pääomatuloverotukseen, Löfgren summaa.
Hänen mukaansa hallitukset ovat tavanneet kuitenkin vain hienosäätää ansiotuloverotusta. Todellista tahtoa kehittää verotusta ei ole ollut. Maria Löfgren muistuttaa palkkaverotuksen keventyneen vuoden 2010 jälkeen keskivertoa matalammilla palkoilla, mutta kiristyneen entisestään hyvin koulutettujen tulotasoilla.
– Palkkaverotuksen suurin ongelma, kireä progressio, tuhoaa kannustavuuden. Varsin tavallisilla palkkatasoilla suurempi osa palkankorotuksesta tai lisäansioista menee veroihin, Maria Löfgren sanoo.
Hän listaa pysäyttäviä lukuja.
Jo noin 3 000 euron kuukausipalkalla rajaveroaste on Löfgrenin mukaan lähes 49 prosenttia. Se ylittää 50 prosenttia 4 600 euron kuukausiansioilla ja nousee noin 57 prosenttiin, kun kuukausiansio on keskimäärin noin 8 000 euroa.
– Kun lisäpalkka hyödyttää enemmän yhteiskuntaa kuin itseä, työn tuottavuutta ja kasvua on hyvin vaikea edistää taloudellisilla kannustimilla. Siksi Akava tavoittelee työn verotuksen järjestelmällistä keventämistä vähitellen kaikissa tuloluokissa niin, että korkein veroaste putoaa 50 prosenttiin.
Ansiotuloverotuksen keventämisen vaikutuksia katettaisiin korottamalla ensisijaisesti ympäristö- ja haittaveroja.
