Törmäsit mielenkiintoiseen työpaikkailmoitukseen, jossa kuvailtu työtehtävä on kuin sinulle luotu. Kiinnität huomiota kuitenkin yhteen asiaan: ilmoituksessa ei ole kerrottu työstä maksettavan palkan suuruutta. Sen sijaan työhakemuksessa hakijaa kerrotaan itse esittämään palkkatoive.
Verkkouutiset kysyi Tekniikan akateemiset TEKin palkkatutkija Tuunia Keräseltä, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota omaa palkkatoivetta suunnitellessa.
Aivan aluksi Keränen suosittelee lukemaan työpaikkailmoituksen huolella ja tutustumaan tehtävän vaatimuksiin ja työnantajaan. Palkkatoiveen suuruutta voi auttaa hahmottamaan myös se, että tutustuu oman alan palkkatilastoihin.
Keräsen mukaan esimerkiksi omasta liitosta saa hyvää tietoa oman alan palkoista.
– Palkkatoivetta pohtiessa on hyvä ottaa huomioon tehtävän vaativuus, oma osaaminen ja kokemus, sekä tietysti nykyinen palkkataso, jos on töissä. Silloin kannattaa miettiä, millä palkalla on valmis vaihtamaan työpaikkaa, Keränen kertoo.
TEKin tutkimusten mukaan tärkeimpiä palkkatasoon vaikuttavia tekijöitä ovat toimiasema, tehtävä, koulutus, työkokemuksen pituus, työnantajan toimiala, työnantajan koko ja työpaikan sijainti.
– Näistä toimiasema vaikuttaa eniten. Toimiasema kuvaa tehtävän vaativuutta, eli työskenteleekö esimerkiksi asiantuntijatehtävissä, keskijohdossa vai johtotehtävissä.
Olisi myös hyvä, että työnhakija kykenee perustelemaan oman palkkatoiveensa.
– Yleensä parhaiten toimivat tehtävän vaativuuteen, omaan osaamiseen ja suoriutumiseen liittyvät perustelut. Palkkatoivetta voi perustella samoilla argumenteilla kuin sitä, miksi olisit sopiva tehtävään. Konkreettiset esimerkit esimerkiksi omasta osaamisesta ovat hyviä, Keränen vinkkaa.
Millaisia riskejä siihen liittyy, jos palkkatoiveen asettaa liian korkealle?
– Tämä voi antaa vaikutelman, ettei ole tutustunut tehtävään tai sen vaatimuksiin.
Toisaalta palkkatoivetta ei kannata asettaa liian alhaiseksikaan. Jos aloittaa työt liian alhaisella palkalla, eroa voi Keräsen mukaan olla vaikea myöhemmin kuroa kiinni.
– Aivan liian alhainen palkkatoive voi myös antaa vaikutelman, ettei arvosta omaa osaamistaan tai tunne tehtävän vaatimuksia.
Liian alhainen palkka ei ole Keräsen mukaan järkevää myöskään työnantajan kannalta: se ei motivoi hyviin suorituksiin eikä sitouta työhön tai työnantajaan, vaan saa työntekijän etsimään jatkuvasti uutta työpaikkaa.
Keränen ei osaa arvioida, kumpi on pahempi virhe: pyytää liikaa vai liian vähän palkkaa. Hänen mukaansa olisi hyvä, että palkkatoiveeseen jättäisi aina myös hieman neuvotteluvaraa.
– Usein palkkatoive on lähtökohta, josta palkkaneuvottelu aloitetaan.
Ilmoituksessa olisi hyvä mainita edes palkkahaitari
Miten sitten käy työnhaun tilanteessa, jossa palkkatoive olikin laadittu huonosti. Voiko muilta osin onnistunut työnhakuprosessi kaatua pelkästään siihen, että oma palkkatoive on ollut väärä?
– Jos olet juuri oikea henkilö hakemaasi tehtävään, en usko sen [työpaikan saannin] kaatuvan siihen, ellei sitten palkkatoive ole aivan väärin mitoitettu. Tällä tarkoitan sitä, että laittaa esimerkiksi asiantuntijan tehtävään toimitusjohtajatason palkkatoiveen – tai päinvastoin, Keränen vastaa.
Se ei ole mitenkään tavatonta, että työpaikkailmoituksissa ei ilmoiteta tarkkaa palkkaa eikä edes palkkahaitaria. Tähän olisi palkkatutkijan mukaan hyvä saada muutos.
– Palkkahaitari kannattaisi ilmoittaa, ja käytäntö onkin jonkin verran yleistynyt. Tämä helpottaa molempia osapuolia, sekä työnhakijaa että työnantajaa. Tapa lisää myös yleistä palkkatietoisuutta ja -avoimuutta, mikä on hyvä asia.
LUE MYÖS:
Saitko palkankorotuksen? Näin paljon siitä menee veroihin
Haluatko lisää palkkaa? Asiantuntija antaa vinkit neuvotteluihin