Koronaviruspandemia on The German Marshall Fundin asiantuntijoiden mukaan synnyttänyt kielteisen psykologisen kierteen, mikä on ominaista kaikille merkittäville kriiseille.
Thomas Kleine-Brockhoff, Rachel Tausendfreund ja Jan Techau sanovat uhan näkymättömän luonteen ruokkivan ihmismielen taipumusta pelätä pahinta. Tämä ilmenee nyt käytännössä ennustuksina, joiden mukaan pandemia merkitsee loppua maailmalle sellaisena kuin olemme oppineet sen tuntemaan.
– Riippuen kunkin yksilöllisestä mausta ja mielenlaadusta tutkijat kertovat meille, että Kiina väistämättä hallitsee pian ylitse muiden, että edustuksellinen demokratia ja läntinen yhteiskuntamalli heikkenevät, että ”uusliberaali” kapitalismi ja globalisaatio ovat tuhoon tuomittuja ja että teollistuneet valtiot muuttuvat vähemmän avoimiksi ja vapaiksi, vähemmän yhteen nivoutuneiksi ja köyhemmiksi, he huomauttavat RealClearWorld -verkkojulkaisussa.
– Aikaisemmat kriisit ovat tosiaan vauhdittaneet muutosta. Varmaa on, että tämä viruksen aiheuttama myrsky kylvää paljon tuhoa. Menneiden onnettomuuksien opetukset eivät kuitenkaan kerro asioiden muuttuneen aina huonompaan suuntaan. Edes huonot ensi merkit eivät aina viesti lopputuloksen synkkyydestä. On kaikkea muuta kuin selvää, että läntisen maailman loppu on lähellä, he toteavat.
Demokratiakin voi olla tehokas
Siitä, että kriisin alkuvaiheessa kansallisvaltiot ovat olleet keskeisessä roolissa, ei pitäisi Brockhoffin, Tausendfreundin ja Techaun mukaan tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä nationalismin vahvistumisesta Euroopassa.
– Kriisissä tulee olemaan myös vaihe kaksi. Silloin käy ilmi, että mikään muu alue maailmassa ei ole – myös institutionaalisesti – paremmin varustautunut vastaamaan tilanteeseen yhteistoimin. Vaikka kriisi ei ehkä johda syvempään integraatioon, pian käy ilmeiseksi, että oli virhe jättää käyttämättä EU:ta ensisijaisena välineenä viruksen vastaisessa taistelussa jo varhaisessa vaiheessa. Se virhe korjataan jatkossa, he sanovat.
Mielikuva siitä, että itsevaltaiset ja diktatorisesti hallitut valtiot olisivat kyenneet hallitsemaan pandemiaa liberaaleja järjestelmiä tuloksellisemmin, on heidän mukaansa niin ikään väärä.
– Koronaviruskriisissä demokratiat, kuten Taiwan, Japani ja Etelä-Korea, ovat osoittaneet voivansa vastata haasteeseen painostustaktiikoihin turvautumatta. Ollakseen vahva, valtion ei tarvitse olla illiberaali, eikä epäpätevä johtaminen ole demokratioiden erikoisuus – katsokaa Irania. Venäjän onnistumisen osalta arvio olisi vielä ennenaikainen. Historia osoittaa, että pitkällä aikavälillä läpinäkyvyys, legitimiteetti ja itsekorjautuvuus auttavat demokratioita hallitsemaan monimutkaisia ongelmia itsevaltaisia järjestelmiä paremmin, he toteavat.
Kiina ei nouse ylivalta-asemaan
Koronaviruskriisi ei saksalaistutkijoiden mukaan tarkoita myöskään globalisaation loppua, kuten jotkut ovat jo kiiruhtaneet esittämään. He muistuttavat, että korjausliikkeitä kiihtyneeseen globalisaatiokehitykseen alettiin toteuttaa jo ennen kuin covid-19-pandemiasta oli minkäänlaista tietoa.
– Toimitusketjujen lyhentämisen, alueellisuuden vahvistamisen kaltaiset toimet tai se, että poliitikoilla on enemmän tilaa ottaa huomioon kansallinen turvallisuus, eivät välttämättä johda olennaisesti vähemmän integroituneeseen maailmaan. Globalisaatiota ohjaavat voimat eivät lakkaa kriisin myötä olemasta, vaan kaikella todennäköisyydellä pikemminkin vahvistuvat. Muutama saatavuusongelma muistuttaa meitä pian kansainvälisten markkinoiden tehokkuudesta, he sanovat.
Erityisen tärkeänä he pitävät sitä, että meneillään oleva kriisi ei ole aiheuttamassa uutta ja pysyvää kansainvälisen voimatasapainon muutosta.
– Tällä hetkellä näyttää, että Kiina on nousemassa menestyksellisesti myrskystä, mutta se johtuu lähinnä epätahtisuudesta. Kiinaan osui aiemmin, joten se myös selviää ulos aiemmin. Kiina ei kuitenkaan voi onnistua taloudellisesti ilman muuta maapalloa ja sen markkinoita. Globaali vallanjako ei enää ole nollasummapeliä. Virus ei käynnistä Kiinan suurta harppausta maailman valtiaaksi, Brockhoff, Tausendfreund ja Techau toteavat.
