Venäjän kananmunapula ei ota helpottaakseen. Munien hinta nousi viime vuonna liki 50 prosenttia ja saatavuusongelmat ovat nousseet jo suureksi julkisen keskustelun aiheeksi. Myös broilerinlihan hinta on noussut valtavasti.
Asiasta sallittiin kysymys jopa diktaattori Vladimir Putinin suuressa viime vuoden lopun mediatilaisuudessa. Tuolloin Venäjän johtaja esitti harvinaislaatuisen anteeksipyynnön hinnoista, syytti tilanteesta hallitusta ja lupasi, että tilanne korjataan lähitulevaisuudessa. Putin on selittänyt munien ja broilerituotteiden pulaa liian vähäisellä tuonnilla.
Moskova on pyrkinyt helpottamaan tilannetta muun muassa poistamalla tuontitullit munilta joulukuussa.
Venäjän kanatuottajien liitto tyrmäsi Kremlin kaavailut tällä viikolla. Venäläisen RBC:n mukaan liitto arvioi, etteivät hinnat laske, vaikka tuontia Turkista ja Azerbaidzanista lisättäisiinkin. Munia yritetään hankkia jopa Iranista.
Liiton johtaja Galina Bobylevan mukaan tuonti on kuitenkin yhä liian vähäistä. Hän huomauttaa lisäksi, että munat ovat myös ainakin Azerbaidzanissa ja Turkissa yhtä kalliita kuin Venäjälläkin.
”Paniikkia Kremlissä”
Maineikas Venäjä-asiantuntija, professori Mark Galeotti kuvaa munapulan valavan suoranaista paniikkia Kremlissä. Hän kertoo Spectatorin kolumnissaan, että Venäjän turvallisuuspalvelu FSB on jopa määrätty jahtaamaan kananmunien hamstraajia. Galeottin mukaan kyse on aidosta huolesta.
– Turvallisuuskoneiston mukaan ottaminen ei heijastele pelkästään tämän henkilövetoisen ja lähes keskiaikaisen järjestelmän ominaispiirrettä, jossa kaikki haluavat todistaa hallitsijalle, että he pyrkivät korjaamaan päivän ongelman, vaan myös aivan todellista pelkoa siitä, että tästä syntyy laajempi poliittinen kriisi, asiantuntija toteaa.
Mark Galeotti mainitsee esimerkkinä joulukuussa Venäjän Voronezissa sattuneen välikohtauksen, jossa joku tulitti suuren kanatilan omistavan Gennadi Shirjajevin autoa. Shirjajevin yhtiötä oli alettu tutkia hintojen manipuloinnista pari päivää aikaisemmin. Viranomaisten mukaan ammuskelijat olivat ”munien hintojen nousuun tyytymättömiä paikallisia”.
Galeottin mukaan Venäjän turvallisuuspalvelujen jatkuvana huolena on, että talousongelmat tekevät tyhjäksi niiden kovan työn poliittisen opposition tukahduttamiseksi.
– Kuten eräs eläkkeellä oleva FSB-upseeri kerran minulle sanoi: ”maksamattomat palkat tai ruokapula voivat ajaa venäläiset vielä jonain päivänä kaduille, ja he päättävät sitten kääntyykö vallankumous oikealle vai vasemmalle”.
– Valtion tavoitteena on nimenomaan estää tilanteen äityminen niin pahaksi, että siitä muodostuisi vakava ongelma.
Vaikka virallinen Venäjä kehuukin maan selvinneen vähällä läntisistä pakotteista ja siirtymisestä sotatalouteen, on todellisuus Mark Galeottin mukaan monisyisempi ja kehnompi.
Palkkakehitys ei ole pysynyt kovan inflaation tahdissa ja monilla venäläisillä ei ole varaa kalliisiin proteiininlähteisiin kuten kalaan, nautaan ja porsaaseen. Kanan ja munien kulutus on noussut ja vetänyt hintoja ylös. Venäjän elintarviketeollisuus on puolestaan varsin vanhanaikaista ja kärsii nousevista energia- ja palkkakustannuksista. Investoinnit menevät sotateollisuuteen.
Mark Galeottin mukaan Vladimir Putin tarvitseekin tilanteeseen nopean ratkaisun ennen maaliskuun presidentinvaalia. Asiantuntija uskoo valtion kontrollin elintarviketuotannosta lisääntyvän. Hän huomauttaa, että Venäjän maatalousministeriö on jo ehdottanut sekä munien tilapäistä vientikieltoa että hintasääntelyä.
– Venäjän munakriisi ei siis ole vain poliittinen haaste ja oire laajemmista talouden ongelmista. Se voi myös työntää Venäjän hallintoa yhä syvemmälle neuvostoaikaisiin toimiin, jotka eivät ole ennenkään toimineet.
