Euroalueen taloudesta kuultiin keskiviikkona positiivisia uutisia: euroalueen talous kasvoi heinä-syyskuussa odotuksia enemmän.
Bruttokansantuote kasvoi kolmannella neljänneksellä 0,4 prosenttia verrattuna edelliseen kvartaaliin. Tämä ylitti markkinoiden konsensusennusteet (0,2 prosenttia).
Viime vuoden vastaavasta ajankohdasta bruttokansantuote kasvoi 0,9 prosenttia.
Euroalueen tuoreet talousluvut kertoivat talouden yllättävästä kestokykyisyydestä, mutta talouskuva on edelleen laimea ja kasvuriskit alasuuntaisia, kommentoi OP Ryhmän seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen tiedotteessa.
Kolmannen kvartaalin bkt-lukuja tuki muun muassa Ranskan osalta Pariisin olympialaisten tilapäiset vaikutukset.
– Tässä vaiheessa ei vielä julkaistu yksityiskohtia kasvun rakenteesta, mutta kasvu nojannee yhä poikkeuksellisen voimakkaasti yksityisen kulutuksen ja palvelusektorin harteille. Teollisuus on ollut jo pitkään vaikeuksissa, ja sektorin luottamustasot ovat kriisiaikojen lukemissa. Erityisesti saksalaisteollisuuden kipuilu on pitkittynyt korkeiden energiahintojen, Kiinasta tulevan kiristyvän kilpailun, heikon kansainvälisen kysynnän ja autoteollisuuden ongelmien saattelemana, eikä tilanteen nopeaa kohentumista ole näköpiirissä, Hännikäinen arvioi.
Euroalueen loppuvuoden talousnäkymä on vaatimaton, mutta tilanteen odotetaan kohentuvan vähitellen ensi vuoden aikana. EKP:n syksyn aikana vauhtia saanut koronlaskusykli sekä Kiinan ilmoittamat uudet elvytystoimet avittavat ensi vuodelle povattua suhdannekäännettä. Ekonomistien konsensus ennustaa euroalueen bkt-kasvun asettuvan tänä vuonna 0,7 prosenttiin, mutta kiihtyvän ensi vuonna 1,2 prosenttiin.
– Euroalueen positiivisesti yllättäneet bkt-luvut vievät hieman paineita EKP:n niskasta, mutta tulevat korkoliikkeet määrittyvät enemmän inflaatiokuvan perusteella. Korkomarkkinat hinnoittelevat EKP:n joulukuun kokoukseen nyt 0,25 prosenttiyksikön koronlaskun todennäköisemmäksi kuin ison 0,5 prosenttiyksikön koronlaskun, Hännikäinen arvioi.
