Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on sopinut keskiviikkona puoliväliriihessään vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmasta.
Päätösten ytimessä ovat Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen sekä Suomen ja suomalaisten turvallisuus.
Hallitus päätti puoliväliriihessä merkittävästä kasvuohjelmasta. Verotoimia hallitus tekee noin kahden miljardin euron edestä.
Merkittävimpiä toimia ovat pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotuksen keventäminen 525 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja 650 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 lähtien.
Ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliverot alennetaan 52 prosenttiin, mutta indeksitarkistuksia rajataan. Tällä hetkellä korkein marginaali on noin 59 prosenttia.
Yhteisöveroa lasketaan kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin vuonna 2027.
Lisäksi perintöveron alarajaa nostetaan 30000 euroon.
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. Alennettuun verokantaan kuuluvat muun muassa ruoka ja lääkkeet.
Riihipaketin pöytäkirjoista löytyy myös paljon kiinnostavia kirjauksia, joista seuraavassa on otettu muutamia nostoja.
Suomen passien enimmäisvoimassaoloaikaa tullaan pidentämään 10 vuoteen ottaen huomioon mahdolliset turvallisuustekijöistä aiheutuvat poikkeukset. Tällä hetkellä passit ovat voimassa pääsääntöisesti 5 vuotta.
Ministerit ovat myös itse osallistumassa sopeutustalkoisiin: valtioneuvoston jäsenten palkkioita lasketaan 5 prosentilla vuoden 2026 alusta.
Hallitus päätti myös kuopata julkisuudessa paljon keskustelua herättäneen palkattoman ensimmäisen sairauspäivän.
Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan pidentämällä tappioiden vähentämisoikeutta 25 vuoteen verovuoden 2026 tappioista alkaen. Nykyisin vahvistettu tappio vähennetään voitollisesta tuloksesta 10 seuraavan verovuoden aikana sitä mukaa kuin tulo syntyy.
Omais- ja perhehoitajien palkkiotasoa tullaan myös nostamaan yhteensä 16 miljoonalla eurolla.
Saajapuolella ovat poliisi, rajavartiolaitos ja suojelupoliisi, joiden rahoitusta vahvistetaan keskimäärin 43 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2026-29. Lisäksi väestönsuojelun kehittämiseen ohjataan lisää rahaa.
Lisäksi hallitus päätti yrityslähestymiskiellon toteutuksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että yritys voi jatkossa hakea lähestymiskieltoa yksilölle esimerkiksi jatkuvan häiriökäyttäytymisen vuoksi.
Päätösaineistosta selviää myös, että hyvinvointialueiden rahoitus tulee nousemaan ensi vuonna, kuluvaan vuoteen verrattuna, noin 900 miljoonalla eurolla 27,1 miljardiin euroon.
Osinkoverotuksen minimoiminen estetään keinotekoisten osakevaihtojärjestelyjen avulla. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) käytti tiedotustilaisuudessa tästä termiä, niin sanottu ”Massimuija-pykälä”, joka viittaa somevaikuttajien julkisuudessa esillä olleisiin järjestelyihin.
Hallitus laajentaa myös hallitusohjelmassa mainittua investointiohjelmaa 300 miljoonalla eurolla. Laajennuksesta 100 miljoonaa euroa rahoitetaan valtion omaisuustuloilla ja kohdennetaan jo aiemmin päätettyjen hankkeiden kohonneiden kustannusarvioiden kattamiseen. Loput 200 miljoonaa euroa rahoitetaan kehyksen puitteissa ja kohdennetaan infrainvestointeihin. Listalla ovat muun muassa raideleveysselvitys sekä Inkoon seudun ja Kotkan akkuklusterin investointien edellytyksien vahvistaminen.
