Puolustustarvikeyhtiö Patrian toimitusjohtajan Esa Rautalinko sanoo Turun Sanomille, että Euroopan puolustusteollisuuden parissa on epätietoisuutta siitä, mitä maanosan poliittinen johto odottaa asevalmistajien tekevän.
Rautalinko jakaa kansallisten johtajien ja sotilasasiantuntijoiden arviot siitä, että puolustusteollinen tuotanto on nostettava Euroopassa täysin uudelle tasolle, jos lännen aseavusta elävä Ukraina halutaan auttaa voittoon.
Rautalingon mukaan Euroopassa ei ole kuitenkaan vieläkään tehty niitä poliittisia päätöksiä, jotka aseiden ja ammusten suurtuotannon käynnistäminen vaatisi.
– Tässä on takana jo yli vuosi sodankäyntiä Ukrainassa, mutta monissa Euroopan maissa päätöksenteko ei ole lähtenyt vieläkään liikkeelle, jotta puolustusteollisuus saisi konkreettisia tilauksia, Rautalinko toteaa TS:lle.
Rautalingon mukaan tietyissä Venäjän uhan konkreettisesti tuntevissa Euroopan maissa puolustuspoliittinen päätöksenteko on ollut sodan alettua johdonmukaista. Esimerkiksi Suomi, Norja, Puola ja Baltian maat ovat alkaneet pontevasti rakentaa itäiseen Eurooppaan vastapelotetta Venäjälle.
Sen sijaan Keski- ja Länsi-Euroopassa päätöksenteko takkuilee.
– Nyt on saatava aikaan poliittisia päätöksiä, koska ilman niitä mitään ei tapahdu. Pohjalla pitää olla poliittiset päätökset tilauksista. Tästä puhutaan eurooppalaisessa puolustusteollisuudessa paljon. Miksi päätöksenteko on niin hidasta, kun on laaja konsensus siitä, millaista apua Ukraina tarvitsee, Rautalinko kysyy.
– Monissa Euroopan maissa ammushankinnat ovat olleet suuruudeltaan joitakin tuhansia ammuksia vuodessa. Jos tällainen maa päättää antaa Ukrainalle ampumatarvikeapua koko vuosivolyyminsä verran, niin se auttaa Ukrainaa yhden päivän, Patria toimitusjohtaja huomauttaa TS:ssa.
