Eduskunnan varapuhemies Paula Risikon (kok.) mukaan lapsella tulee olla oikeus tavata isovanhempiaan, vaikka perheissä olisi vaikeita elämäntilanteita.
Esimerkiksi Ruotsissa kyseistä oikeutta on Risikon mukaan tuettu lailla. Ruotsin vanhemmuuslain mukaan lapsen huoltaja vastaa siitä, että lapsen tarve tavata muita erityisen läheisiä henkilöitä, esimerkiksi isovanhempia, turvataan niin pitkälle kuin mahdollista.
– Suomessakin lainsäädäntöä on kehitetty tähän suuntaan. Lakia lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta uudistettiin vuonna 2019. Uudistuksen osana säädettiin lapsen oikeudesta tavata muuta henkilöä kuin vanhempaansa. Tavoitteena oli turvata lapselle tärkeiden ihmissuhteiden ylläpitäminen. Kun uudistettua lakia on nyt sovellettu, on ilmennyt, että lain tarkoitus ja eduskunnan tahto ei ole täysin toteutunut. Muun muassa lapsen oikeutta tavata isovanhempiaan on tulkittu suppeammin kuin mitä eduskunta esityksen hyväksyessään tarkoitti, toteaa Risikko tiedotteessa.
Lain mukaan lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde.
– Erityisen läheisen henkilön määritelmä laissa on suppea: se kattaa ainoastaan tilanteet, joissa on kyse tosiasiallisesti vanhemmuussuhteeseen verrattavasta suhteesta. Säännöksessä tarkoitetun suhteen syntyminen edellyttää pitkäaikaista ja läheistä kanssakäymistä, tyypillisesti asumista samassa taloudessa lapsen kanssa ja päivittäistä osallistumista lapsen hoitoon ja kasvatukseen tuona aikana. Lapsen ja isovanhempien samassa taloudessa asuminen on nykypäivänä kuitenkin hyvin harvinaista. Tähän myös eduskunta lain käsittelyvaiheessa kiinnitti huomiota, Risikko sanoo.
Risikko kertoo tehneensä vuosina 2020-2022 kaksi kirjallista kysymystä silloiselle oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.) siitä, miksi eduskunnan tahto ei ole täysin toteutunut määriteltäessä lapsen oikeutta tavata isovanhempiaan.
–Henriksson lupasi vastauksessaan, että oikeusministeriö tulee tekemään selvityksen lapsenhuoltolain uudistuksen vaikutuksista ja eduskunnan tahdon toteutumisesta. Asia ei silloin edennyt.
Risikko sanoo olevansa tyytyväinen siitä, että oikeusministeri Leena Meri (ps.) on päättänyt käynnistää selvityksen.
–On useimmiten suuri tragedia kaikille osapuolille, mikäli lapsen ja isovanhempien yhteydet eivät säily, arvioi Risikko.
