Kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä (kok) haluaa, että Suomessa ryhdytään selvittämään miten venäläisiltä jäädytetyt varat saataisiin ohjattua Ukrainan avuksi. Viron parlamentti hyväksyi toukokuun puolivälissä lain, jonka mukaan kansainvälisten pakotteiden nojalla jäädytettyjä venäläisiä varoja voitaisiin luovuttaa Ukrainalle etukäteen maksettavana kompensaationa Venäjän hyökkäyssodassa tekemien sotarikosten aiheuttamista vahingoista. Suomen tulisi ottaa tästä mallia, sillä laki ja sen hyväksyminen on Euroopassa merkittävä ennakkotapaus.
Aalto-Setälän mukaan asiasta tulisi käynnistää selvitystyö, joka arvioisi aloitetta kansallisen lainsäädäntömme ja kansainvälisten velvoitteidemme näkökulmasta.
– On selvää, että asiaan liittyy vaikeita juridisia kysymyksiä omaisuudensuojasta ja yksilöiden oikeusturvasta alkaen. Siksi perinpohjainen selvitys Suomen oikeusjärjestelmän näkökulmasta on paikallaan, Aalto-Setälä sanoo.
Jäädytettyjen varojen luovuttamiseen liittyvä selvittely on käynnissä myös EU:ssa. Aiemmin kuluvalla viikolla uutisoitiin, että Unkari aikoo pyrkiä estämään EU:n suunnitelman ohjata Venäjän keskuspankilta jäädytettyjä varoja Ukrainalle annettavaan aseapuun. Aalto-Setälän mielestä on tärkeää, että EU:n oma prosessi on käynnissä. Se ei kuitenkaan poista kansallisen selvittämisen tarvetta.
– Viron esimerkki on tärkeä ennakkotapaus, jolla kasvatetaan painetta löytää kestäviä ratkaisuja jäädytettyjen varojen luovuttamiseksi. Tähän työhön myös Suomen on ryhdyttävä, Aalto-Setälä toteaa.
Virossa laki toimisi näin: Venäjän Ukrainassa aiheuttamat aineelliset tuhot olisi ensin dokumentoitava riippumattomasti ja sen jälkeen Ukrainan tulisi vaatia niistä korvauksia Venäjän valtiolta. Mikäli Venäjä ei reagoisi tai kieltäytyisi maksamasta, Ukraina voisi pyytää Viron valtiolta että se käyttäisi hallussaan olevia, jäädytettyjä venäläisiä varoja ennakkomaksuna. Tämän jälkeen Viron valtion tulisi todistaa varallisuuden alkuperäisen haltijan yhteys presidentti Vladimir Putinin hallintoon ja sen sotatoimien tukemiseen. Varojen alkuperäisellä haltijalla olisi myös valitusoikeus, ja perintäkelpoinen todistus siitä, että hän voi periä varojaan takaisin sodan aloittaneelta valtiolta.
Viron laista kertoneen Taloussanomien mukaan näillä mekanismeilla varmistettaisiin, ettei kenenkään varoja vietäisi vastikkeetta.
Kuulostaako vaikealta?
– Vaikealta näyttävä tilanne ei kuitenkaan ole syy jättää tekemättä. Aina on vaihtoehtoja, sanoo Pauli Aalto-Setälä.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti ulkoministeriössä tehdyn, Suomen osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen käsittelevän suunnitelman mukaan Ukrainan jälleenrakennustarpeiden kustannukset seuraavalle kymmenelle vuodelle ovat lähes 400 miljardia euroa.
Siitä, miten kustannukset kasvavat koko ajan sodan jatkuessa, saa käsityksen kun tietää että suunnitelmassa mainittu luku on maaliskuulta 2023. Helmikuussa 2024 Maailmanpankki päivitti jälleenrakennustyön kustannusarvion 486 miljardiin dollariin.
Pelkästään miinanraivaus maksaa Euroopan parlamentin arvion mukaan noin 32 miljardia dollaria.
