Kansanedustaja Pauli Kiurun (kok.) mukaan lukutaito ja kulttuuri vaikuttavat siihen, kuinka hyvin yhteiskunta kestää vastakkainasettelua ja informaatiovaikuttamista.
Pauli Kiuru piti keskiviikkona eduskunnassa puheenvuoron suomalaista kulttuuria käsitelleessä ajankohtaiskeskustelussa. Hän oli aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja.
Kiuru huomauttaa, että perustuslaki tarjoaa laajan suojan erilaisuudelle. Sen mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan esimerkiksi sukupuolen, iän, kielen tai uskonnon perusteella.
– Onko kuitenkin olemassa joku yläraja suvaitsevaisuudelle? Suvaitsevien ei pidä sietää loputtomiin suvaitsemattomuutta. Meidän on oltava valmiita puolustamaan länsimaisiin arvoihin perustuvaa avointa ja demokraattista yhteiskuntaa siihen kohdistuvia uhkia vastaan.
– Toinen vaihtoehto on joustaa loputtomiin ja vaarantaa suomalainen sivistys, kulttuuri, tasa-arvo, oikeusjärjestelmä sekä demokratia. Turvallisuudella ja suomalaisella kulttuurilla on uhkia. Tästä on viime kädessä kysymys myös tiedustelulaeissa. Puolustan suomalaisten oikeutta turvallisuuteen ja omaan kulttuuriin, Kiuru toteaa.
Kulttuurilla ja luovalla taloudella on myös huomattavia taloudellisia vaikutuksia, sillä ala on jo Euroopan kolmanneksi suurin työllistäjä.
– Epäonnistumisen pelko on menestymisen suurin este. Sen tietävät ehkä parhaiten kulttuurikentän ritarit – freelance-taitelijat ja keikkamuusikot. ”Tuhansia töitä, valvottuja öitä.” Puolustan harkittua riskinottoa ja kulttuuriyrittäjyyttä, Kiuru pohtii.
Suomi on edelleen kansainvälisissä vertailuissa lukutaidon kärkimaita. Silti peruskoulun päättää joka vuosi noin 600 nuorta, joilla ei ole riittävää lukutaitoa.
– Osa nuorista lukee ja kirjoittaa niin huonosti, että arkielämästä selviytyminen on vaikeaa. Myös medialukutaito ja lähdekriittisyys kuuluvat kansalaistaitoihin, Kiuru toteaa.
