Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiurun mukaan väestönkasvu ja ilmastonmuutos seurausilmiöineen voivat johtaa ongelmiin, jotka eivät ole enää hallittavissa. Eurooppa on hänen mukaansa saanut vasta hieman esimakua tulevasta.
– Esimerkiksi vuosikymmenen alussa alkaneen arabikevään ja Syyrian sodan taustalta löytyvät väestönkasvun, ilmastonmuutoksen ja ruuan sekä veden saatavuusongelmat. Konfliktit ja näköalattomuus johtavat puolestaan muuttoliikkeisiin, Kiuru sanoo Aamulehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
Kiurun mukaan globaalisti tarkastellen tilanne on pahenemassa.
– Maapallon väkiluku on yli 7,6 miljardia. Afrikassa asuu 1,3 miljardia henkilöä. YK:n pessimistisimmän arvion mukaan vuonna 2100 Afrikassa on 4,8 miljardia ihmistä.
Hänen mukaansa Japanin ja Kiinan väestökehitys kuitenkin ”antaa maailmalle toivoa”.
– Maailmassa on maita, jotka ovat tietoisesti tai osin tahtomattaan saaneet väestönkasvun hidastumaan tai jopa kääntymään laskuun. On hämmästyttävää, että nämä maat ja niiden saavutukset näyttäytyvät julkisessa keskustelussa säännönmukaisesti ongelmalähtöisesti.
Kansanedustajan mukaan väestörakenteen nopeat muutokset ovat yhteiskunnille haastavia.
– Pullistumat tai painaumat väestöpyramidissa vaikuttavat esimerkiksi huoltosuhteeseen. On kuitenkin huomioitava, että jatkuva kasvu tuo mukanaan kumulatiivisen ongelman. Rajallisessa maailmassa väestönkasvu ei voi jatkua äärettömiin. Vähenemisestä aiheutuvat pulmat ovat sen sijaan väliaikaisia ja ainakin osin hallittavissa, hän toteaa.
Kiurun mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi sitoutua väestönkasvun rajoittamiseen.
– YK:n korkeimman kasvuennusteen mukaan vuonna 2100 maailmassa on 11,2 miljardia ihmistä. Tuon ennusteen rinnalle olisi saatava YK:n ja maailman maiden yhteinen pitkän aikavälin tavoite, joka vähentäisi maailman väkiluvun takaisin 7,6 miljardiin ja mielellään allekin.
