Pekka Haavisto on tammikuun presidentinvaalissa kolmatta kertaa ehdokkaana. Presidentinvaalin 2018 alla julkaistiin muun muassa Keskisuomalaisessa tästä avautuva Haaviston mielipidekirjoitus otsikolla ”Kohti uutta ulkopolitiikkaa”. Kyseessä oli silloisen ehdokkaan jonkinlainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ohjelma, tai sellaisen lyhenne.
Linjakirjoituksessaan Pekka Haavisto halusi Suomeen kestävän kehityksen ulkopolitiikkaa. Ohjelmassa mainittiin Suomelle viisi alakohtaa: vastuu ekologisesta kriisistä, ihmisoikeudet, maailman väestösopimus, aktiivinen rooli EU:ssa ja rauhanpolitiikka. Muu puuttui – paitsi että Haavisto erikseen totesi, että ”en kannata Suomen Nato-jäsenyyttä nykyisissä olosuhteissa” ja valitteli Suomen passiivisuutta aseistariisuntakysymyksissä.
– Suomen uuden ulkopolitiikan pitäisi keskittyä ympäristöön, ihmisoikeuksiin, maailman väestökehityksen hallintaan, Suomen aktiiviseen rooliin EU:ssa sekä rauhanpolitiikkaan. YK:ssa hyväksyttiin vuonna 2015 kestävän kehityksen Agenda2030, joka määritteli kansainväliselle yhteisölle tavoitteet seuraavalle 15 vuodelle. Ne tavoitteet koskevat myös Suomea. Meidän tulisi tehdä kestävästä kehityksestä osa uuden ulkopolitiikkamme ydintä, Pekka Haavisto tiivisti kirjoituksessaan.
Kokoomuksen kansanedustaja Pekka Toveri tutustui kyseiseen Haaviston 2018 ohjelmaan. Toveri sanoo pitävänsä sitä erikoisena.
– Sanotaan nyt, että se ei ole kestänyt aikaa kauhean hyvin, Pekka Toveri aloittaa.
”Vähän realistisemmat näkemykset”
Kansanedustaja ja kenraalimajuri evp Pekka Toveri muistelee taannoisia muitakin ”maailmaa syleilleitä” selontekoja. Niissä ”kaikki kuten ilmasto, pakolaisuus, tasa-arvo ja muut olivat ongelma – paitsi pahat ihmiset ja pahat valtiot”.
Hänen mukaansa laaja-alaisia uhkia on osattu nähdä, mutta ei sotilaallista uhkaa, eikä Venäjän uhkaa ole sanottu ääneen.
– Vuonna 2018 kirjoitetuksi (Pekka Haaviston) paperiksi 2008 Georgian sodan, Syyrian tapahtumien ja 2014 Krimin ja Ukrainan tapahtumien jälkeen tuntuu erikoiselta, että näkemys maailmasta on edelleenkin näin ruusuinen, Pekka Toveri ihmettelee vihreiden ehdokkaan linjauksia.
– Erikseen vielä todettiin että ”en kannata Suomen Nato-jäsenyyttä”… No, senhän mielipiteen hän on muuttanut, siirtyi Naton kannattajaksi kun ei paljon vaihtoehtoja ollut, koska kaikki äänestäjät olivat siirtyneet sinne jo.
Toveri korostaa, että Haaviston mainitsemat asiat kuten kestävä kehitys ja ihmisoikeudet ovat tärkeitä.
– Mutta tosiasia on se, että meidän akuutein uhkamme on Venäjä ja Venäjän käyttäytyminen Euroopassa. Ja sen jälkeen tulee heti Kiina. Me olemme globaalissa suurvaltakilpailussa. Kiina on haastanut Yhdysvallat ja lännen. Sekin voi kääntyä kineettiseksi, kun Kiina päättää ottaa Taiwanin, jonka jälkeen meillä on globaali kriisi koska Kiinan talous on globaali talous ja siihen tehdään silloin vastatoimia, Pekka Toveri kuvailee. (juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Pekka Toveri toivoo tänä päivänä muistettavan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehtäessä, että olemme EU:n ja Naton jäseniä. Molempia tarvitaan, tuomaan meille turvallisuutta.
– Uhat ovat paljon laajempia, on hybridivaikuttamista, on taloudellista sodankäyntiä – niihin Natolla ei ole mitään työkaluja. Mutta EU:lla on, koska EU on globaali ulkopoliittinen ja taloudellinen toimija. EU pystyy tuomaan turvaa taloudellisilta vaikutuksilta.
Akuutit uhat ovat Pekka Toverin mukaan sota ja hybridisodankäynti, ja sotaan liittyvät globaalit kriisit. Muihinkin asioihin pitää hänen mukaansa tietysti ottaa kantaa ja esimerkiksi ympäristöstä ehdottomasti pitää huolta.
– Mutta jos presidentiksi aikoo ryhtyä, niin työkalut ovat nimenomaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Silloin pitää löytyä vähän realistisemmat näkemykset siitä, minkälaisessa maailmassa me elämme.
– Kumbayah-maailma on mennyt ohitse. Se alkoi murentua 2000-luvun alussa, ja nyt vasta viimeisimmätkin ovat hyväksyneet sen. Tämä on raakaa globaalia suurvaltakilpailua, jossa käytetään aseita ja aseellista voimaa, häikäilemättömästi etujen ajamiseksi.
– Turvallista Suomea pitää rakentaa sillä, että me olemme hyvä Nato- ja EU-kumppani, tiivistämme niiden yhteistyötä ja viemme niitä siihen suuntaan, että se parantaa meidän turvallisuuttamme. Siinä tarvitaan presidentin roolia, Toveri linjaa.
LUE MYÖS:
Tuntematon Pekka Haavisto – näin hän halusi leikata Suomen asevoimilta (VU 26.6.2023)
Pekka Haaviston vanha kysymys pasifistina: ”Onko mitään todellista, jota aseilla voi puolustaa?” (VU 28.6.2023)
19-vuotias Pekka Haavisto kehui itsesensuuria 1977: Emme räpelly valittelemaan Neuvostoliiton ihmisoikeuksia (VU 29.7.2023)
Pekka Haavisto eduskunnassa 1992: En oikein ymmärrä tätä länsihakuisuutta (VU 9.8.2023)
