Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok.) pohtii Ukrainan Kurskin-operaation tavoitteita.
– Syitä on varmasti monia ja vaikea sanoa mikä niistä oli tärkein. Poliittis-strategisella tasolla operaatiolla haluttiin varmaankin nöyryyttää (Venäjän presidentti Vladimir) Putinia, tuoda sota venäläisille ja nostaa oman kansan moraalia, hän sanoo X-palvelussa.
Ukrainan joukot ylittivät tiistaina Venäjän rajan ja etenivät nopeasti Kurskin alueelle. Kyseessä sanotaan olevan usean prikaatin operaatio.
– Länsiliittolaisille halutaan ehkä näyttää, että sota ei mene vain venäläisten pillin mukaan, Ukraina kykenee vielä taistelemaan ja sitä kannattaa tukea, koska sillä saadaan vaikutusta. Samalla halutaan varmaan myös osoittaa, että Putinin eskalaatiopuheita on turha pelätä, Toveri sanoo.
Hänen mukaansa Ukraina saattoi myös näpäyttää USA:ta operaatiollaan.
– Ja ehkä kyseessä oli myös pieni keskarin vilautus (USA:n presidentti Joe) Bidenin hallinnolle, joka on tukenut Ukrainaa, mutta paljon Putinin määrittämissä rajoissa asettaen rajoitteita aseiden käytölle ja Ukrainan toimille. Amerikkalaisille ei ilmeisesti kerrottu operaatiosta etukäteen.
Asiantuntijat ja poliitikot ovat myös esittäneet arvioita, että Venäjän alueita valtaamalla yritetään saada ”vaihtotavaraa” neuvotteluihin Venäjän kanssa.
– En jaksa siihen oikein uskoa, Ukraina tuskin pystyy pitämään suuria alueita hallussa kovin pitkään. Se sitoisi liikaa joukkoja, Toveri toteaa.
Painetta Venäjälle
Operatiivisella tasolla on arvioitu, että tällä voitaisiin pakottaa Venäjä keskeyttämään hyökkäykset Itä-Ukrainan Donbassissa ja siirtämään joukkoja Kurskiin.
– Venäjä on siirtämässä alueelle joukkoja, mutta ei ole vielä keskeyttänyt hyökkäyksiä etelässä. Aika näyttää miten käy, Toveri tuumaa.
– Joka tapauksessa tämä pakottaa Venäjän sitomaan enemmän voimaa rajojensa suojaamiseen, joka syö sen resursseja. Jotkut ovat epäilleet maaliksi Kurskin alueen ydinvoimalaa. Tn liian kaukana ja Ukraina tuskin haluaa ryhtyä Venäjän kaltaiseen vaaralliseen ydinvoimakiristykseen.
Julkisuudessa on myös puhuttu Ukrainan tavoitteista juna- ja tieyhteyksien katkaisemisesta (Venäjän) Belgorodin ja Donbassin suunnan joukoille.
– En usko tähänkään. Vain Kurskin valtaus toisi suurempia haasteita, sekään ei estäisi etelän suunnan huoltoa, vaikka matkat vähän pitenisivät, Toveri sanoo.
Ukraina otti aloitteen
Ukraina on Toverin mukaan joka tapauksessa ottanut operatiivisen aloitteen ja pakottaa Venäjää reagoimaan omaan toimintaansa monen kuukauden tauon jälkeen.
– Aloitteen hallussapito on aina etu, kunhan se ei syö liikaa omia resursseja. Oikein ajoitettuna operaationa voi olla kallis Venäjälle.
– Taktisella tasalla ukrainalaiset voivat hyödyntää liikkuvaa tilannetta mm. omien lennokkien iskuissa Venäjän syvyyteen, koska Venäjän drone-puolustus on alueella heikko. Kykenevät myös iskemään paremmin syvyydessä oleviin huollon kohteisiin ja kuljetuksiin.
Eräiden arvioiden mukaan jopa 70 prosenttia venäläisten iranilaisilla Shaheed-lennokeilla tekemistä iskuista on lähtöisin Kurskin seudulta.
– Nyt iskujen määrä on laskenut selvästi. Jos näin, vaikutus lienee valitettavasti väliaikainen, koska laukaisujärjestelmät ovat siirrettävissä, Toveri kertoo.
Hän katsoo, että Ukrainan operaation lopputulema ja siitä aiheutuva hyöty tai rasitus selviää lähiviikkoina
– Joka tapauksessa kova kolaus Putinille.
LUE MYÖS:
Kenraali Kurskista: Nerokas vastatoimi tai strateginen virhe
1/11
Ukrainan Kurskin operaation tavoitteista on paljon keskustelua. Syitä on varmasti monia ja vaikea sanoa mikä niistä oli tärkein. Poliittis-strategisella tasolla operaatiolla haluttiin varmaankin nöyryyttää Putinia, tuoda sota venäläisille ja nostaa oman kansan moraalia.— Pekka Toveri (@PToveri) August 9, 2024
