Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kokoomuksen kansanedustaja Pekka Toveri arvioi Venäjän muodostavan Suomelle pitkän aikavälin uhkan, joka tulee jatkumaan vuosikymmeniä.
Venäjä ei kuitenkaan ole välitön sotilaallinen uhka, sillä sen maavoimien pääosat on sidottu Ukrainan rintamalle. Kreml ei myöskään uskalla haastaa Natoa suoraan. Vahinkoa pyritään silti tekemään epätavanomaisin keinoin.
– Hybridisodankäynti jää jäljelle, joten vanhoja temppuja käytetään ja uusia yritetään keksiä. Suomi on vaikea kohde, koska kansan resilienssi on korkealla. Ei silti pidä tuudittautua siihen, että sotilaallisesti kaikki olisi hyvin. Venäjä rakentaa asevoimansa uudelleen ja paremmaksi, kun taistelut Ukrainassa ovat ohi. Meidän pitää katsoa, että olemme viiden vuoden kuluttua viimeisen päälle valmiita, Pekka Toveri sanoo kansanedustaja Susanne Päivärinnan (kok.) podcastissa.
Hän kuvailee Venäjää rappeutuvaksi suurvallaksi. Maa heikkenee vähitellen väestöllisesti, taloudellisesti ja monin muin tavoin.
– Sillä ei ole mitään halua tai kykyä tehdä niitä rakenteellisia muutoksia, jotka estäisivät tämän kehityksen. Tämä edellyttäisi toimia, jotka tekisivät varastamisesta ja korruptiosta vaikeampaa ja rajoittaisivat Vladimir Putinin ja hänen seurueensa valtaa. Joten näitä muutoksia ei tehdä, Pekka Toveri toteaa.
– Mitä enemmän se rappeutuu, niin sitä aggressiivisemmaksi se tulee. Ja sitä valmiimpi se on tekemään riskejä.
Hän muistuttaa Saksan entisen valtiomiehen Otto von Bismarckin lausahduksesta, jonka mukaan Venäjä ei ole koskaan niin vahva, mutta ei myöskään niin heikko kuin miltä se voi vaikuttaa. Maan sisäisessä kehityksessä voi tapahtua yllättäviä käänteitä nopeasti.
Vladimir Putin pystyy todennäköisesti ylläpitämään Ukrainan sotaa nykyisellä intensiteetillä, vaikka koko maata hän ei pystykään valtaamaan. Vaarana on, että länsimaissa aletaan puhua jo ensi vuoden puolella mahdollisesta tulitauosta.
– Tällöin seurauksena voisi olla talvisodan kaltainen rauha, jossa Ukraina menettäisi miehitetyt alueet Venäjälle. Tällöin kylvettäisiin seuraavan sodan siemenet, Pekka Toveri sanoo.
– Putin ja hänen seuraajansa voisivat todeta, että ”no niin, uhraan parisataa tuhatta reserviläistä, käyn sotaa riittävän pitkään, niin selkärangattomat länsimaat antavat periksi”. Sitten vain rakennetaan asevoimat uusiksi ja katsotaan, että mitäs sitten tehdään, Toveri varoittaa.
Kansanedustaja muistuttaa, että Nato-jäsenyyden jälkeenkin Suomen puolustaminen on 90-prosenttisesti suomalaisten harteilla. Vahva pelotevaikutus tuo toki suojaa mahdolliselta konfliktilta.
Pekka Toverin mukaan Suomen reserviläisjärjestelmä kaipaa kipeästi vahvistamista, sillä kertausharjoituksia pystytään järjestämään vuosittain vain 25 000–30 000 henkilölle.
– Kaikkien on oltava taisteluvalmiina ja koulutettuja. Runko on olemassa, ja se on paljon parempi kuin kenelläkään muulla Euroopassa.
Hän kehottaa Suomea vaatimaan Natossa, että Pohjois-Euroopan puolustus suunnitellaan kunnolla. Suunnitelmien ja laajojen joukkojensiirtojen edellyttämän infrastruktuurin rakentaminen vie vuosia. Pekka Toveri painottaa, että Naton ohella myös EU:n rooli on merkittävä.
– Hybridisodankäynnin suhteen Natolla ei ole juurikaan työkaluja, mutta EU:lla on. Taloudellinen tuki Ukrainalle EU:lta on ollut erittäin tärkeää, jotta siviiliyhteiskunta on pysynyt pystyssä. Molempia tarvitaan ehdottomasti, kansanedustaja sanoo.
