Aleksanteri-instituutin sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö esitti tällä viikolla Aftonbladetissa kritiikkiä Suomen valmistautumisesta. Suomessa asiasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat. Sotilasasiantuntijat eivät ole täysin allekirjoittaneet kaikkea ruotsalaisjutussa sanottua, ja asiasta on keskusteltu runsaasti sosiaalisessa mediassa.
Puolustusvoimat ei kommentoi valmiusasioiden yksityiskohtia. Kokoomuksen kansanedustaja ja pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö Pekka Toveri sanoo kuitenkin, että reservit olisivat käytössä riittävän nopeasti.
– Olemme panostaneet viime vuosina paljon tiedusteluun, jotta olemme riittävän ajoissa liikenteessä. Tiedustelutiedon avulla voimme aloittaa hyvissä ajoin omat ennakoivat toimenpiteet, kun tilanne sitä vaatii. Meillä on hyvin toimiva kokonaisuus, jonka toimintakykyä harjoitellaan koko ajan, Toveri toteaaVerkkouutisille.
– Suomessa tämä hyvin toimiva koneisto on pidetty iskussa koko ajan toisin kuin melkein kaikissa muissa maissa. Venäjälläkin annettiin liikekannallepanojärjestelmän rappeutua ja oltiin toistakymmentä vuotta tekemättä yhtään mitään. Siinä näki, että millainen svaboda se oli, kun Venäjä yritti tehdä osittaisen liikekannallepanon syksyllä 2022, kenraalimajuri (evp.) jatkaa.
Lainsäädäntöä pitäisi kehittää
Pekka Toverin mukaan ruotsalaislehden toimittaja ei välttämättä täysin ymmärtänyt, miten sotaa käydään ja miten Suomen armeija toimii. Hän kuitenkin näkee, että kehitettävää reservin erilaisissa käyttötarkoituksissa olisi edelleen.
Toverin mukaan panssarivaunujen vyöryessä rajalle Suomea reservin mobilisoiminen onnistuisi kyllä riittävän nopeasti. Suomella on laaja ja hyvin koulutettu reservi, joka on puolustuksen selkäranka.
– Meillä on neljännesmiljoona sodanajan kokoonpanoihin sijoitettua reserviläistä. Sen perustaminen kestää jonkin aikaa, mutta eivät ammattiarmeijatkaan ole koko ajan taisteluvalmiina. Suomessa reservi on käytössä presidentin käskyllä. Mutta Suomessa ei olla samassa tilanteessa kuin Ukrainassa, jossa liikekannallepano alkoi samana päivänä kuin Venäjä hyökkäsi.
Ukrainan sodan myötä uhkakuvia on ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Jos Venäjän Suomen rajalla käynnistämä hybridioperaatio on jotain opettanut, niin kansainvälinen ja kotimainen lainsäädäntö ei täysin kohtaa nykypäivän tarpeita. Muuttuneiden uhkakuvien myötä lainsäädäntötyö reservin käyttötarkoituksen suhteen olisi Pekka Toverin mukaan tarpeen.
– Lainsäädäntöä pitää edelleen kehittää, vaikka sitä on kehitetty mittavasti vuoden 2014 jälkeen. Reservien käyttöönottoa erilaisiin kriiseihin pitäisi parantaa, koska niitä Venäjä aiheuttaa tällä hetkellä. Venäjä tietää, ettei se pysty sotilaallisesti horjuttamaan Suomea, niin se pyrkii toimimaan sotilaallisen voimankäytön rajan alapuolella, Toveri sanoo.
– Lainsäädäntöä pitää kehittää niin, että pystymme entistä paremmin vastaamaan näihin Venäjän aiheuttamiin erilaisiin kriiseihin.
Lisää ammattisotilaita
Pekka Toverin mukaan myös aikaisemmin yritettyä reservipoliisijärjestelmän kehittämistä tulisi jatkaa hallitusohjelmassa linjatulla tavalla. Hän muistuttaa, että sitä varten tulisi varata riittävät resurssit.
– Tällä hetkellä meillä ei tarvitse olla kuin yksi suuri kansainvälinen kongressi niin puoli Suomea on tyhjänä poliiseista. Meillä on esimerkiksi koulutetuissa sotilaspoliiseissa sijoittamatonta ja varmasti vapaaehtoistakin reserviä, jota voisi hyvin sijoittaa näihin tehtäviin, Toveri sanoo.
Erilaiset uhat ja sodankäynnin muodot vaativat Suomen reagointia. Siksi Toverin mukaan olisi hyvä käydä keskustelua ammattisotilaiden määrän lisäämisestä. Tätä keskustelua on viritellyt myös kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb.
Suomen Puolustusvoimien henkilöstön määrä oli 2000-luvun alussa noin 20000. Nyt joukko on supistunut hieman alle 13000:een. Se ei tulevien haasteiden edessä tule riittämään.
– Pelkästään Nato tulee syömään satoja sotilaita. Tarvitsemme lisää kyvykkyyttä muun muassa kyberiskujen varalta ja avaruuskyvykkyyden lisäämistä. Erityisesti lisää väkeä kaipaamme reservin koulutukseen. Kaikki tämä syö väkeä. Emme puhu sadoista vaan tuhansista.