Kaksi kolmesta suomalaisesta (66 %) pitää osake- ja muuta sijoittamista erinomaisena keinona lisätä niin yksityisten kansalaisten kuin koko kansantaloutemmekin vaurautta siihen liittyvistä riskeistä huolimatta, selviää EVAn syksyn 2024 Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Näkemys on vahvistunut merkittävästi 2000-luvun aikana, sillä vuonna 2000 selvästi alle puolet suomalaisista (42 %) ajatteli näin.
Näkemyksissä on kuitenkin edelleen suuri ero sukupuolten välillä, sillä miehistä 75 prosenttia jakaa optimistisen näkemyksen sijoittamisesta, naisista vain 56 prosenttia.
Yleisimpiä syitä sijoittaa osakkeisiin ja rahastoihin ovat taloudellisen puskurin rakentaminen yllättävien menojen varalle (65 %), pankkitilejä parempien tuottojen hakeminen säästöille (60 %) sekä vanhuuden varalle säästäminen (55 %).
– Enemmistölle osakkeisiin tai rahastoihin säästäminen on järkevää varautumista tulevaan. Etenkään nuoremmat ikäluokat eivät enää pidä työpaikkaa ja eläkettä riittävänä tulevaisuuden turvana. Monella sijoittamisen aloittaminen tai säännöllisesti sijoittaminen tyssää kuitenkin rahan puutteeseen, kertoo EVAn johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
EVAn tutkimuksen mukaan 57 prosenttia suomalaisista omistaa osakkeita tai rahasto-osuuksia, mutta lähes kolmannes (30 %) ei ole koskaan sijoittanut. Aktiivisimpia sijoittajia ovat työikäiset 26–55-vuotiaat, joista yli puolet sijoittaa itse säännöllisesti tai satunnaisesti.
Vaikka asenteet sijoittamista kohtaan ovat muuttuneet suopeammiksi, osa suomalaisista kokee sen edelleen vieraaksi.
Moni (44 %) suomalainen pelkää sijoittavansa rahansa väärin ja menettävänsä säästönsä. Lähes yhtä moni (43 %) sijoittaisi mielellään osakkeisiin ja rahastoihin, mutta rahaa ei ole riittävästi sijoitettavaksi. Lisäksi 39 prosenttia kokee, ettei tiedä sijoittamisesta riittävästi uskaltaakseen aloittaa. Vain harvalla (15 %) on huonoja kokemuksia sijoittamisesta.
– Suomalaisten sijoittamisaktiivisuuteen vaikuttavat enemmän taloudelliset realiteetit ja tietämyksen taso kuin ideologiset näkemykset. Puolet naisista pelkää virhesijoituksia ainakin jossain määrin ja katsoo, ettei tiedä sijoittamisesta riittävästi. Miehillä pelkoa säästöjen menettämisestä ja kokemusta tietotason puutteista on huomattavasti vähemmän, Kujanpää kertoo.
Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.10.–21.10.2024. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
