Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Kustannusnousua on ollut kaikissa muissa vertailuerissä paitsi kiinteistösähkössä, jonka vertailulukema laski viimevuotisen kaksinkertaistumisen jälkeen.
Indeksitalo-vertailussa 59 kaupungin ja kunnan kustannukset nousivat keskimäärin 2,9 prosenttia vuodesta 2022. Nousu ilman sähköenergiaa oli 7,1 prosenttia (vuonna 2022: 4,7 prosenttia). Kaukolämmön ja rakennuksen kiinteistöverokustannus nousi keskimäärin 9,4 prosenttia, jätehuollon 5,9 prosenttia, ja vesikustannus 4,2 prosenttia. Sen sijaan keskimääräinen tontin kiinteistövero kohosi 0,2 prosenttia, ja kiinteistösähkön vertailukustannus laski 24 prosenttia.
Kuntakohtaisten kustannusten muutoksissa on isoja eroja. Pienimmillään vertailukustannus pysyi edellisvuoden tasolla, ja suurimman nousun ollessa noin 19 prosenttia. Kun sähköenergiakustannus huomioidaan, vaihteluväli on -4 prosentista +13 prosenttiin.
Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna Helsingissä, Järvenpäässä ja Hämeenlinnassa. Helsingin vertailukustannukset hätyyttelevät jo neljän euron neliörajaa kuukaudessa (3,96). Järvenpäässä ja Hämeenlinnassa oltiin 3,80 euron tienoilla. Kaikkien 59 vertaillun kunnan keskiarvo on tänä vuonna 3,23 euroa neliöltä kuukaudessa.
Edullisimmat ovat Kempele, Pietarsaari, Kokkola ja Salo. Kempeleessä Indeksitalo-kustannusten summa on tänä vuonna 2,61 euroa neliöltä kuukaudessa.
Kuntien väliset kustannuserot ovat entisestään kasvaneet kalleimman ja halvimman välillä. Kalleimmassa päässä Helsingissä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa jo noin 4 280 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää noin 2 820 euroa.
Nousseiden kustannusten myötä Helsingissä perheasunnossa asuvalle tulee vuodessa lisää maksettavaa yli 350 euroa edellisvuoteen verrattuna.
Vertailussa eniten kustannukset nousivat Forssassa, Järvenpäässä, Tuusulassa ja Helsingissä (tässä järjestyksessä). Mikäli verrataan muutosta ilman sähköenergiakustannusta, nousua on 13–19 prosenttia. Suhteellista nousua korosti näissä kaupungeissa eritoten kaukolämpö.
Vertailussa mukana olevista kaupungeista kahdeksassa kokonaiskustannukset ilman sähköenergiaa nousivat alle kaksi prosenttia, ja sähköenergiakustannus huomioiden jopa laskivat hivenen. Näitä kuntia ovat Salo, Espoo, Pietarsaari, Varkaus, Kokkola, Rovaniemi, Kirkkonummi ja Lappeenranta.
Sähkömarkkinoilla vaihtelut ja muutokset ovat olleet erittäin suuria Venäjän sotatoimien aloituksen jälkeen. Vuonna 2022 Indeksitalon kiinteistösähkön vertailukustannus nousi peräti 106 prosenttia.
Vertailussa sähköenergian hinta on tälle vuodelle 34 prosenttia viime vuotta matalampi. Sen sijaan siirron perusmaksu on noussut keskimäärin 5,7 prosenttia, siirron verkkohinta 4,2 prosenttia ja energian perusmaksu 2,6 prosenttia edellisvuodesta.
Jätehuollon vertailukustannusten muutoksissa heijastuu jätelainsäädännön tuoreiden muutosten toimeenpano kunnissa. Keskimääräinen muutosprosentti on +5,9 prosenttia.
Keskimääräinen vesikustannusten nousu on tänä vuonna 4,2 prosenttia, mikä on miltei kaksinkertainen vauhti edellisvuoteen verrattuna. Kovimmat nousut osuivat nyt Kouvolaan, Kirkkonummelle, Raaheen ja pääkaupunkiseudun isoihin kaupunkeihin, joissa kaikissa vesi kallistui vertailussa runsaat 10 prosenttia. Viidessätoista kaupungissa kuitenkin vesikustannus pysyi edellisvuoden tasolla.
Kaukolämmön keskikustannus nousi 9,4 prosenttia viime vuodesta. Eniten kaukolämmityksen vertailukustannus kohosi Järvenpäässä, Tuusulassa, Forssassa ja Hyvinkäällä, joissa nousua oli peräti neljänneksen verran edellisvuodesta. Helsingissäkin jatkui edelleen jyrkkä kallistumistrendi, vuosimuutoksen ollessa miltei 22 %.
Miinusmerkkisiä muutoksia oli tänä vuonna kuitenkin edellisvuotta enemmän, neljä kappaletta: Espoossa ja Kirkkonummella vertailukustannus laski 5,9 prosenttia, Salossa 3,7 prosenttia sekä Valkeakoskella 0,7 prosenttia.
Rakennuksen kiinteistövero nousi keskimäärin 9,4 prosenttia, ja tontin kiinteistövero puolestaan 0,2 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Kiinteistöveroprosentteja nostettiin erittäin harvoissa kaupungeissa. Rakennuksen kiinteistöveron verotusarvoihin tuli valtionvarainministeriön asetuksen perusteella lisäystä 9,4 prosenttia.
Kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen nousu oli 2,6 prosenttia vuodesta 2022. Suurimmat kustannusnousut toteutuivat Helsingissä, Lahdessa ja Turussa.
Espoon kustannuskehitys oli kaikkein maltillisinta vertailussa. Porin vertailukustannukset kehittyivät kolmatta vuotta erittäin maltillisesti.
Helsinki on edelleen kasvattanut kustannuksissa kaulaa myös suurimpiin kaupunkeihin verrattuna. Helsingissä on kallistunut keskimääräistä enemmän tänä vuonna kaukolämpö ja vesi. Helsingin vertailukustannukset neliötä kohden kuukaudessa nousivat viime vuoden 3,63 eurosta peräti 3,96 euroon.
Helsingin kustannusnousu on jatkumassa myös tästä eteenpäin. Kaukolämmön energiahinta nousee 3,3 prosenttia vuoden 2023 neljännelle neljännekselle, ja mikäli ensi vuoden valtion talousarviossa mukana oleva maapohjan kiinteistöveroprosentin nousu toteutuu valtiovarainministeriön esittämän mukaisesti, se yksin toisi Helsinkiin peräti kuusi prosenttia kustannuksia lisää.
Maapohjan ja rakennuksen kiinteistöveron näköpiirissä olevat nousut tekisivät jo 25 senttiä lisää kuukausikohtaiseen neliökustannukseen vuonna 2024.
Suurimmista kaupungeista edullisimmat kustannukset ovat Oulussa, Porissa ja Vantaalla. Oulussa kustannukset neliötä kohden ovat kuukaudessa 2,84 euroa. Porissa lukema on 2,90 ja Vantaalla 3,02 euroa.
