Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla ei olisi kansantalouden näkökulmasta perusteltua, toteaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) keskiviikkona julkaistu selvitys.
– Muutos ei kiihdyttäisi merkittävästi talouskasvua. Verotulot kuitenkin laskisivat huomattavasti, sanoo VATT:n selvitystyöryhmää vetänyt johtava tutkija, tutkimusohjaaja Tuomas Matikka tiedotteessa.
VATT selvitti valtiovarainministeriön pyynnöstä perintöveron korvaamista perintönä saadun omaisuuden luovutusvoittojen verotuksella. Selvityksen teko on kirjattu hallitusohjelmaan.
Selvityksen mukaan perintöveron korvaamiselle luovutusvoittoverolla löydy perusteita taloustieteellisestä tutkimuksesta.
– Perintöverotus ei vaikuta paljoa ihmisten käyttäytymiseen, joten dynaamisten vaikutusten ei voida olettaa korvaavan verotulojen laskua, joka perintöveron poistosta aiheutuisi. Arviomme mukaan verotulot vähenisivät vuositasolla vähintään 300–400 miljoonaa euroa, ja nykyiseen luovutusvoittoveromalliin siirryttäessä jopa huomattavasti enemmän, Matikka arvioi.
Hän korostaa, että suuntaa antava arvio ei sisällä mahdollisia käyttäytymisvaikutuksia, kuten verosuunnittelua. Verotuottovaikutus aiheutuisi perittyjen ja lahjoitettujen käteisvarojen sekä perinnönsaajien omistukseen jäävien asuntojen ja kiinteistöjen verottomuudesta luovutusvoittoverossa toisin kuin perintöverossa.
Asuntovarallisuuden periminen on Suomessa hyvin yleistä kaikissa tuloluokissa johtuen siitä, että Suomessa monet asuvat omistamassaan asunnossa. Asunto- ja kiinteistöomaisuus muodostaa noin 40 prosenttia kaikesta perityn tai lahjoitetun varallisuuden arvosta Suomessa. Yritysvarallisuuden arvioitu osuus perintöjen ja lahjojen arvosta on vain noin 20 prosenttia ja osuus veroista noin 15 prosenttia.
Perintöverosta luopumista perustellaan usein perheyritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvillä haasteilla ja yrityksiin liittyvillä dynaamisilla vaikutuksilla.
– Yritysvarallisuutta koskevat perintö- ja lahjaverot muodostavat arviolta vain noin 15 prosenttia perintö- ja lahjaverotuotosta, joten perintö- ja lahjaveron poistaminen kohdistuisi valtaosin muuhun varallisuuteen kuin yrityksiin, toteaa Matikka.
Raportin mukaan koko perintöveron korvaaminen luovutusvoittojen verotuksella olisi verotuottojen kannalta kallis, huonosti yrityksiin kohdentuva ja vaikutuksiltaan epävarma keino tavoitella yritystoimintaan liittyviä dynaamisia vaikutuksia.
– Tutkimustiedon perusteella perintöverot voivat jonkin verran vähentää yritysten investointeja. Luovutusvoittovero kuitenkin vähentäisi kannusteita yritysten sekä muun omaisuuden myymiseen, ja tästä varallisuuden lukkiutumisvaikutuksesta voisi seurata tuottavuuden laskua koko kansantalouden tasolla, toteaa Matikka.
Perintöverosta luopuminen ja siirtyminen luovutusvoittoveroon muuttaisi perityn varallisuuden verotusta Suomessa hyvin merkittävästi. Esimerkiksi peritystä asunnosta tai kiinteistöstä maksettaisiin veroa vain silloin, jos se myytäisiin seuraavalle omistajalle. Perintöverossa vero pitää maksaa riippumatta siitä, myydäänkö omaisuus vai ei. Lisäksi käteisvarallisuus olisi luovutusvoittoverotuksessa verovapaata, toisin kuin perintöverossa.
– Eri varallisuuslajeja kohdeltaisiin luovutusvoittoverossa eri tavoin. Tämä kannustaisi perittävän varallisuuden koostumuksen suunnittelemiseen siten, että vero olisi mahdollisimman pieni, sanoo Matikka.
Omistusasunnon tai kiinteistön voi nykyisin myydä ilman luovutusvoittoveroa, mikäli omistaja on itse asunut siinä vähintään kaksi vuotta. Omistusasunnon myyminen ennen perinnönjättöä tai siinä asuminen itse kaksi vuotta perinnön saamisen jälkeen mahdollistaisi, että asuntovarallisuuden voisi jakaa perintönä ilman veroa.
– Verosuunnittelu on perintöjen yhteydessä hyvin yleistä, erityisesti suurituloisissa kotitalouksissa. Luovutusvoittovero tarjoaa perintöverotusta enemmän mahdollisuuksia verosuunnitteluun, minkä vuoksi verotulojen vuosittainen lasku mahdollisen muutoksen jälkeen olisi todennäköisesti arvioitua 300–400 miljoonaa suurempi. Verosuunnitteluvaikutuksen kokoluokkaa on kuitenkin hankala arvioida tarkasti etukäteen, sanoo Matikka.
Luovutusvoittovero voi tapauskohtaisesti joko kiristää tai keventää perinnöksi saatujen asuntojen, kiinteistöjen ja yritysten verotusta verrattuna nykyiseen perintöveroon, mikäli ne myydään perinnön saamisen jälkeen. Tämä riippuu siitä, miten omaisuuden hankintamenot määriteltäisiin luovutusvoittoverossa koskien perittyä tai lahjoitettua omaisuutta.
Luovutusvoittoverossa ei ole lähisukulaisia koskevia vähennyksiä, mikä voi merkittävästi kasvattaa lähisukulaisten maksamaa veroa luovutusvoittoverossa verrattuna perintöveroon.
– Luovutusvoittoveron yksityiskohdat ovat keskeisessä asemassa mahdollisen uudistuksen tarkempien vaikutusten arvioinnissa, toteaa Matikka.
